1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

Harva antaa tietä perässäroikkujalle: lukijoiden lääkkeinä hidastelua, tuulilasinpesunestettä ja jarruvalojen vilkuttamista

Maanantaina julkaistu artikkeli perässäroikkujista liikenteessä kirvoitti vilkkaan keskustelun. Perässäroikkujia pidettiin osin ärsyttävinä turvallisuuden vaarantajina, mutta yhtä lailla kritiikkiä annettiin myös liian hitaasti ajaville, poliisille sekä liikennesäännöille.

liikenne
Henkilön kädet ratilla.
Yle

Alkuviikosta julkaistu artikkeliPerässäroikkuja voi kuumentaa tunteita liikenteessä – "Älä provosoidu"käynnisti kuumankeskustelunliikennesäännöistä ja niiden rikkomisesta sekä hyvistä ajotavoista.

Osaa vastaajista perässäroikkujat ärsyttävät, mutta tilanteesta ei provosoiduta, vaan annetaan tilaa. Muutaman mielestä takana tulijalle saa näyttää erinäisiä merkkejä, jotta turvaväli pidentyisi. Osa taas oli selkeästi sitä mieltä, että alinopeutta ajavat autoilijat rikkovat myös liikennesääntöjä ja saavat näin aikaan autoletkoja.

Poliisi ei valvo?

Poliisin ja Liikenneturvan ohjeistukset saivat keskustelussa osansa kritiikistä. Moni arvelee, että neuvot kiireisemmän väistämisestä ja tilan antamisesta johtavat siihen päätelmään, että perässäroikkujia ei rangaista vaarallisesta ajotavasta vaan pikemminkin se tilaa antamalla sallitaan.

Poliisilla on aika yksipuolinen asenne siihen että lähellä ajavat ovat automaattisesti ylinopeutta ajavia kaahareita. Entäpä jos se edessäolija onkin reilusti alinopeutta ajava joka ei ymmärrä että on itse tientukkona? (ei näin)

Poliisihan ei valvo. Näillä ohjeilla roikkuja voittaa. Itse vain hiljennän nopeutta ja toivon että sulkuviiva jatkuu pitkään. (Kantapää)

Tämä "Kantapään" kommentti kirvoitti useita vastakommentteja, tässä esimerkkinä yksi.

Sinulle, jonka mielestä "roikkuja voittaa" ja "poliisi ei valvo": Liikenne ei ole kilpailu eikä peli, jossa voitetaan tai hävitään. Tuo asetelma on mielikuvitustasi ja heikon egon tulosta. Sinä kilpailet, eivät muut. (Asennevammat)

Keinot on monet, jos takana oleva ärsyttää

Osa keskusteluun osallistuneista keksii keinoja perässäroikkujan karistamiseen, vaikka Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtosen mukaan merkkejä ei nimenomaan pitäisi antaa.

Keinoja jotka näihin pers-suomalaisiin saattavat tehota ovat esimerkiksi tuulilasin pesu, jarruvalojen nopea väläyttäminen, sumuvalon päälle laittaminen ja nopeuden hidastaminen. Osalle heistä ei taida kuitenkaan löytyä lääkettä, koska he eivät ollenkaan ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. (IFA-mies)

Merkkien antamista pidettiin kuitenkin myös samantapaisena kiusantekona kuin liian lähellä ajaminenkin.

Eipä tunnu olevan puhtaat jauhot pussissa niilläkään jotka häiriintyvät perässäroikkujista. On kerrottu nopeuden hidastamisesta useilla kymmenillä kilometreillä tunnissa. Jarruvalojen, sumuvalojen ja hätävilkkujen harhaanjohtavasta käytöstä, tuulilasin pesemisestä häirintätarkoituksessa ja jopa mutterien heittämisestä tielle. Eikö tämä kaikki ole sellaista toimintaa joka voidaan tulkita liikenteen häiritsemiseksi ja kiusanteoksi joka voi aiheuttaa vaaratilanteita, joka on siksi tuomittavaa ja ehkä jopa rangaistavaa. (Kerettiläinen)

Mikä se oikea turvaväli olikaan?

Miten lähellä edelläajavan peräpuskuria saa roikkua? Poliisin tulisi tiedottaa minimiroikkumisetäisyydestä ettei vahingossa tee liikennerikettä. (epätietoinen)

Tieliikennelain (3.4.1981/267) 10 § määrittelee ajoneuvojen välisestä etäisyydestä näin: Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään. Taajaman ulkopuolella muuta liikennettä selvästi hitaammin ajavien moottorikäyttöisten ajoneuvojen on pidettävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava ajoneuvo voi vaaratta ajaa niiden väliin.

Liikenneturva puolestaan määrittelee turvavälin siten, että_ maantienopeuksilla välin tulee olla noin 4 sekuntia ja metreinä sama kuin nopeuslukema - 80 km/h vauhdilla siis 80 metriä._

Keskustelussa arvosteltiin myös niitä kuljettajia, jotka ajavat niin sanottua alinopeutta.

Alinopeutta köröttelevät, ts. mittaria tuijottavat, tämän ilmiön aiheuttavat. Itse ajan säännölliseti yleensä 10 km/h yli sallitun, jos joku tulee puskuriin, vilkautan merkin turvallisessa paikkasa mennä ohi. Ohi kannattaa mennä reippaasti. Jos tiedän tutkan olevan lähistöllä, varoitan hätävilukulla ohittajaa olla menemmättä. ;) (Itäpuolentien Redline)

Tieliikennelaki ei tunne sanaa "alinopeus", vaan laissa määritellään seuraavasti: Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto - Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla. (3.4.1981/267, 24 §).

Suomessako ei osata ajaa?

Liikennesääntöjen noudattaminen tai ylipäänsä niiden ymmärtäminen puhututti myös. Muutama keskustelija otti kantaa suomalaiseen liikennekulttuuriin, jota pidettiin myös itsekkäänä.

Suomessa ei ole mitään selkeää ja yhtenäistä liikennekulttuuria. Siitä johtuu arvaamattomuus ja ennakointikyvyn puute varsinkin ruuhkissa ja poikkeustilanteissa. -- Liikenteen sujuvuus on yhteinen etu - omista oikeuksista härkäpäisesti kiinni pitäminen on suomalainen paha tapa. (LeePee)

Suomalainen ei yleensä katso taustapeiliä eikä osaa seurata muuta liikennettä. Tämän huomaa hyvin muun muassa moottoritiellä kun tullaan suoraan eteen ohituskaistalle välittämättä tuleeko sieltä kukaan tai ei. Tämä koskee myös ammattikuskeja. (ankeuttaja)

Lue seuraavaksi