Tutkija: Lakimuutos työn vastaanottamisesta epäonnistunut

Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos työn vastaanottamisesta jopa 1,5 tunnin työmatkan päästä on aluetutkijan mielestä epäonnistunut. Varsinkin matalapalkka-aloilla ja syrjäseuduilla uutta lakimuutosta voi olla mahdoton toteuttaa.

Kotimaa
Liikenneruuhka heijastuu auton taustapeilistä.
Mika Kanerva

Tällä hetkellä jo joka kolmas työssäkäyvä suomalainen pendelöi, kun 80-luvulla vain joka viides matkusti töihin oman asuinalueensa ulkopuolelle.

Työttömyyden lisääntyessä paine työn vastaanottamisesta yhä kauempaa on kasvanut. Vuoden vaihteessa voimaan tuli lakimuutos, joka velvoittaa työttömän vastaanottamaan töitä jopa 1,5 tunnin ajomatkan päästä kotoaan. Tutkijan mielestä lakimuutos on osittain epäonnistunut, sillä se asettaa eri puolella Suomea elävät työttömät hyvin eriarvoiseen asemaan.

– Alueilla, joissa on toimivat liikenneyhteydet ja työmarkkinat, pendelöinti on yksi hyvä vaihtoehto. Mutta niillä alueilla Suomessa, jossa liikenneyhteydet eivät toimi, eivätkä julkiset työmarkkinat toimi, niin työttömät voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin nimenomaan pendelöinnin vuoksi, alue- ja kaupunkitutkija Timo Aro sanoo.

Oletko tavoitependelöitsijä vai pakkopendelöitsijä?

Oman asuinalueen ulkopuolella työskentelyä voi kutsua joko tavoitependelöinniksi tai pakkopendelöinniksi. Tavoitependelöinnillä viitataan vapaaehtoiseen pendelöintiin, jota harjoittavat varsinkin johtajina tai erityisasiantuntijoina työskentelevät.

Pendelöinti: työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella

Tilastokeskus

Tilastoissa tyypillinen pendelöitsijä on korkeakoulutettu mies ja hänen tulonsa ovatkin keskimäärin kolmanneksen korkeammat kuin asuinkunnassaan työskentelevillä.

Periaatteessa pakkopendelöinti voisi lisääntyä vuodenvaihteen lakimuutoksen myötä. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuitenkin muistutetaan, ettei työtä ole pakko vastaanottaa, jos työpaikalle ei pääse joukkoliikennettä käyttäen tai jos työn vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Tämä käytännössä vaikeuttaa lain toimivuutta varsinkin syrjäseuduilla. Toisaalta matalapalkka-aloilla lakimuutosta voi olla jopa mahdoton toteuttaa.

– Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja jopa Keski-Suomessa työmatkat ja liikenneyhteydet ovat yksinkertaisesti sopimaton yhdistelmä, jolloin ihmisten sujuvan arjen kannalta työn vastaanottamisesta voi pahimmassa tapauksessa tulla jopa rasite, alue- ja kaupunkitutkija Aro pohtii.