1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomessa on yllinkyllin raakavettä nyt ja tulevaisuudessa

Tuhansien järvien ja hyvien pohjavesialueiden maassa saadaan nauttia puhtaasta hanavedestä. Näin tulee olemaan tulevaisuudessakin, mutta kustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan, kun raakavesi otetaankin pohjavesialueista eikä pintavesiä käytetä.

Kotimaan uutiset
Pohjavesialueesta kertova kyltti maastossa.
Kalle Niskala / Yle

Suomessa etenkin sisämaassa harjujen alla sijaitsevat hyvälaatuiset pohjavesialueet. Vaikka alueet ovat aika pieniä verrattuna Keski-Euroopan laajoihin pohjavesialueisiin, niiden laatu on parempi. Ainoastaan rannikkoseudulla voi olla ongelmia pohjavesien laadun suhteen.

Meillä on totuttu hyvään, laadukkaaseen veteen eikä tulevaisuus näytä Suomen vesivarojen tai niiden puhdistamisen suhteen huonolta.

– En usko, että mitään kovin dramaattista on näköpiirissä Suomen vesivarojen suhteen. Toki meillä, kuten länsimaissa, on paikoitellen laadullisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi saasteisiin. Meillä ovat myös hyvin herkät nämä pohjoiset ekosysteemit, jotka voivat hyvin pienellä muutoksella vaurioitua, Oulun yliopiston vesitekniikan professori Björn Klöve pohtii.

Suomessa raakaveden hankinnan suhteen on tehty päälinjaus, että pintavesistä siirryttäisiin pohjavesien käyttöön.

– Tämä lisää kustannuksia, kun joudutaan investoimaan uusiin linjoihin ja etsimään vesilähteitä kauempaa. Kustannuksia lisää myös se, että vesien turvallisuusluokituksen myötä vaikkapa kaupungilla on useampi vesilähde. Jos sattuu onnettomuus, voidaan yksi lähde sulkea pois ja ottaa vettä muualta.

– Esimerkiksi Euroopassa on jonkin verran puhuttu prioriteettiaineista, joita ehkä pitäisi puhdistaa vesistä tarkemmin. Tällaisia ovat vaikkapa lääkejäämät ja kasvinsuojeluaineet, joita esiintyy raakavedessä hyvin pieninä pitoisuuksina. Tämä ei ole aivan lähitulevaisuuden asia, mutta pitkällä tähtäimellä lisää myös vesien kustannuksia, Klöve jatkaa.

Vaihtoehto olisi kustannuksiltaan kalliimpi

Suomessa käytetään samaa vettä niin juomiseen kuin vaikkapa auton pesemiseen. Suhteessa vesivaroihin, me emme tuhlaa vettä, mutta tavallaan käytämme juomakelpoista vettä turhaan.

– Toki on tarpeetonta pestä autoja ja huuhdella vessoja puhtaalla vedellä, joka on käynyt läpi kalliit ja monimutkaiset puhdistusprosessit. Mutta toisaalta, vaihtoehtona olisi rinnakkaisen järjestelmän rakentaminen, joka kuljettaisi heikompiasteista vettä tai hyötykäyttäisi taloudesta vaikkapakäsien pesuvettä. Se olisi kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpi ratkaisu, Björn Klöve toteaa.

Meillä ovat myös hyvin herkät nämä pohjoiset ekosysteemit, jotka voivat hyvin pienellä muutoksella vaurioitua.

Björn Klöve

Klöven mukaan maailmassa ei suhtauduta Suomen vesijärjestelmään millään muulla tavalla kuin siten, että nähdään maassa olevan hyvät vesivarat, jotka riittävät maan tarkoituksiin.

Vesienkäsittelyn suhteen tutkitaan jatkuvasti erilaisia ratkaisuja, joissa esimerkiksi vesien kierrätys toimisi nykyistä paremmin. Muun muassa Japanissa käsienpesuvedet valuvat vessan säiliöön, eli niitä käytetään vessanpyttyjen huuhteluun.

Vesiosaaminen voisi olla Suomen seuraava vientituote.

– Yleensä vesiosaaminen tarkoittaa kokonaisratkaisuja, joihin liittyvät muun muassa teknologiapuoli, vesivarojen käyttöön ja suunnitteluun liittyvät asiat sekä kastelujärjestelmien kehittäminen. Suomessa on hyvä osaaminen kokonaisvaltaisesti, Klöve mainitsee.

Lue seuraavaksi