1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Marjutin työmatka on 300 km – "Ei tällä ole järjen kanssa mitään tekemistä"

Marjut Silvast pendelöi lähes viikottain 300 kilometrin työmatkan Kajaanista Hankasalmelle. Pendelöinti lohkaisee palkasta aimo siivun verovähennyksistä huolimatta.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Marjut Silvasti tietää, että pendelöinti vaatii muutakin kuin hyviä istumalihaksia.

– Eihän tällainen onnistu, jos asiat eivät olisi kotona kunnossa. Minulla on suurenmoinen puoliso, joka tukee kaikessa. Hän suhtautuu tähänkin niin, että eihän se ole kuin 300 kilometriä, Marjut nauraa työpaikallaan Hankasalmen kunnantalolla.

Pendelöinti: työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella

Tilastokeskus

Marjut työskentelee Hankasalmen kunnan talouspalvelujen esimiehenä. Hänen kotinsa sen sijaan sijaitsee Kajaanissa – vajaan 300 kilometrin päässä Hankasalmelta. Töitä Kajaanista ei ole löytynyt ja pendelöinti on ainoa vaihtoehto, jollei halua jäädä kotirouvaksi.

– Tässä työuran vaiheessa työn täytyy myös istua niihin omiin tarpeisiin. Sillä on iso painoarvo, että työssä pääsee käyttämään sitä kokemusta ja osaamista, mikä on karttunut uran aikana. Mutta pitää olla myös mahdollisuus oppia jotain uutta. Silloin kun ne mätsää keskenään, niin silloin se euro ei ole välttämättä se ratkaisevin tekijä, Marjut toteaa.

Intohimo työtä kohtaan painaa vaakakupissa euroa enemmän

Pendelöitsijän kannattaakin laskea tarkkaan, minkä suuruisella palkalla matkustaminen kannattaa. Työmatkakuluja saa vähentää verotuksessa vuosittain 750 euron ylittävältä osalta 7 000 euroon asti. Jos työpaikan ja kodin välinen etäisyys on niin suuri, että työskentelypaikkakunnalta joutuu hankkimaan väliaikaisen asunnon, voi verotuksessaan vähentää myös työasuntoa 250 euroa kuukaudessa. Verohallinnosta kerrotaan, että verovähennysten todellinen vaikutus on kutakuinkin oman veroprosentin verran.

Tilastokeskuksen mukaan pendelöitsijöiden palkkatulot ovat keskimäärin kolmanneksen paremmat kuin muulla väestöllä. Kaikki ei kuitenkaan näy tilastoissa.

– Olen laskenut, että taidan jäädä pendelöinnistä nettotuloissa pikkuisen vähemmälle kuin jos olisin ansiosidonnaisella päivärahalla. Nettopalkasta kun vähennetään asumiseen liittyvät kulut ja viikottaiset junamatkat kotiin, niin reilusti yli puolet palkasta menee kuukaudessa, Marjut ynnää.

Taloudellisesti kun ajattelee, niin kyllähän se hirvittää.

Marjut Silvast

Rahaa kuluu kahden asunnon ylläpitämiseen. Vaikka työskentelypaikkakunnalla asunto onkin väliaikainen, tulee sieltäkin löytyä peruskalusteet ja –kodinkoneet.

– Kyllä sen asunnon pitää olla sillä tavalla koti, ettei vain patja lattialla. Taloudellisesti kun ajattelee, niin kyllähän se hirvittää. Joskus tuntuu, ettei tällä ole järjen kanssa mitään tekemistä, mutta tämä on tällaista rakkautta tätä lajia kohtaan. Minulla on aina ollut hyvin suuri intohimo työtä kohtaan.

Pendelöinnin hintana ero rakkaista

Pitkät työmatkat eivät aiheuta pelkästään taloudellisia menoja. Marjutilla tuhrautuu kodin ja työpaikan välisiin matkoihin viikoittain aikaa vähintään yhden työpäivän verran. Hintana on myös ero rakkaista.

– Oman äitini toimintakyky on heikentynyt ja hänen asioidensa hoito täältä kauempaa ei ole aina niin yksinkertaista. Sumplimista se vaatii tai vapaapäivän järjestämistä, jotta voi olla paikan päällä. Äidilläkin on ikää 80 vuotta, niin tottakai olisi mieluisaa olla siinä lähellä. Mutta näiden asioiden kanssaon elettävä.

Se ei ole pelkät kilometrit – pendelöinti vie valtavasti aikaa päivästä.

Marjut Silvast

Marjut on pendelöinyt kaksi vuotta. Hän ihmettelee valtakunnan päättäjien vaateita siitä, että työtä on otettava vastaan yhä kauempaa. Vuodenvaihteessa voimaan tuli lakimuutos, joka velvoittaa työttömän ottamaan töitä vastaan jopa 1,5 tunnin työmatkan päästä kotoaan.

– Se ei ole ne pelkät kilometrit, vaan pendelöinti vie valtavasti aikaa päivästä. Puhumattakaan siitä, millaiset perheolosuhteet ihmisellä on. Sitä miettii, että miten se oikeasti onnistuu, kun pitäisi pyrkiä myös elämään sitä omaa tasapainoista elämää.

Toisaalta asuminen kahdella paikkakunnalla on myös tuonut elämään paljon uutta: Keski-Suomi on tullut tutuksi, on tutustunut uusiin ihmisiin ja on sitä kuuluisaa omaa aikaa. Marjut kuitenkin painottaa, että tärkein pendelöinnin mahdollistaja on toimiva parisuhde.

– Me ei olla koskaan oltu sillä tavalla oltu niin toisistamme riippuvaisia, että tietty vapaus on kummallakin ollut. Ja ainakin minä osaan olla yksin, että en tarvitse aina siihen sitä kaveria. Meillä molemmilla on suhtautuminen sellainen, että suhde on kuin lintu avoimella kämmenellä: jos sen puristaa kiinni, niin se karkaa.