1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

"Sitä on kuin koditon, kun lähtee töihin"

Vantaalainen Jussi Hiihtola taittaa parin viikon välein 1 400 kilometrin työmatkan Pohjois-Norjaan. Lennonjohtaja pulittaa pendelöinnistä toiseen maahan kuukaudessa jopa 1 000 euroa.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Kaksi vuotta sitten Jussi Hiihtola keskusteli vaimonsa kanssa tulevaisuudesta. Perhe asui Pohjois-Norjassa sijaitsevassa Kirkkoniemen kunnassa ja vaimo tahtoi muuttaa takaisin Suomeen. Alun perin kaksivuotiseksi suunniteltu työkeikka oli jo venähtänyt kolmivuotiseksi.

Jussi oli samoilla linjoilla, sillä hän tahtoi lasten pääsevän suomalaiseen kouluun. Jussilla oli kuitenkin yksi ehto takaisin muuttamisella; hän saisi jatkaa työskentelyä lennonjohdossa Kirkkoniemessä. Nyt perhe asuu Vantaalla ja Jussin työmatka on lähes 1 400 kilometriä.

– Tykkään tällaisesta välimatkasta enemmän kuin, että ajaisin päivittäin 50 kilometriä moottoritietä edestakaisin. Asuin aiemmin Lohjalla ja kävin Espoossa töissä ja se oli paljon kauheampaa kuin tällainen matkustaminen, Jussi toteaa.

Pendelöinti: työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella

Tilastokeskus

Helppoa pendelöinti ei kuitenkaan ole. Autolla matka Kirkkoniemeen kestää 17 tuntia ja lentäenkin viidestä kahdeksaan tuntia. Jussi pendelöi pakon edessä, sillä Suomessa lennonjohtajille ei ole töitä tarjolla.

Jussi on kuitenkin pystynyt sopimaan työnantajansa kanssa lyhennetystä työajasta, koska lapset ovat vielä pieniä. Hän tekee noin 9 päivää töitä putkeen, minkä jälkeen hän on vapailla vajaat pari viikkoa.

– Meillä on kenttä auki 24 h, niin se mahdollistaa sen, että niitä työvuoroja pystyy tekemään tiheämmällä tahdilla. Kun olen Kirkkoniemessä, niin teen töitä ja kun tulen kotiin, olen vapailla, hän kertoo.

Koditon lennonjohtaja

Jussilla oli aiemmin Kirkkoniemessä vuokra-asunto, mutta miehen mielestä raha meni hukkaan. Jussi on yöpynyt milloin tuttavien luona, milloin asuntoautossa, milloin työpaikalla. Luksusmajoituksesta lennonjohtaja ei pääse nauttimaan.

– Sitä on kuin koditon, kun lähtee töihin. Miettii, että missä sitä tällä kertaa nukkuu. Mutta on siinä omaa fiilistäkin, että koettaa tulla toimeen mahdollisimman vähällä, jotta on varaa elättää perhettä täällä paremmin.

Jussi arvioi, että hänellä kuluu kuukaudessa jopa 1 000 euroa pendelöintiin.

– Verotuksessa saa tietenkin vähentää matkakuluja, mutta ei se missään nimessä ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta tämä on sellainen valinta mikä on tehty, että raha menee elämiseen ja sitä ei hirveästi jää säästöön, Jussi kertoo.

On siinä omaa fiilistäkin, että koettaa tulla toimeen mahdollisimman vähällä.

Jussi Hiihtola

Verotuksessa työmatkakuluja saa vähentää vuosittain 750 euron ylittävältä osalta 7 000 euroon asti. Verohallinnon mukaan vuonna 2013 maksimivähennyksen teki noin 27 500 henkilöä.

Yli 7 000 euron menevät kulut työntekijä joutuu korvaamaan itse. Jussi kertoo, ettei myöskään työnantaja korvaa hänelle koituvia työmatkakuluja. Aiemmin 12 vuotta turvallisuusalalla työskennellyt Jussi haluaa kuitenkin jatkaa lennonjohtajan työtä.

– En ole katunut päätöstäni kouluttautua uudelle alalle, vaikka lennonjohtajille on Suomessa huonosti töitä tarjolla, Hän toteaa.

Työputken vastapainona laatuaikaa perheen kanssa

Pendelöinti toiseen maahan vaatii hyvää tukiverkostoa ja eläkkeellä olevat isovanhemmat ovatkin perheelle korvaamaton apu. Pendelöinnin hyvänä puolena Jussi näkee sen, että työputken jälkeen hän voi olla täysillä perheensä kanssa ilman työmurheita. Toisaalta ero perheestä voi olla raskas.

Entä jos lapset ovat vaikka kipeinä?

Jussi Hiihtola

– Jos kotona kaikki on terveenä ja muutenkin asiat hyvin, niin pendelöinti on ihan ok. Mutta entä jos lapset ovat vaikka kipeinä? Jos sinulla on 9 päivää töitä tulossa, niin ei sitä kovin helpolla voi soittaa töihin, että nyt on lapset kipeänä ja alkaa sitten järjestään uudestaan matkoja sinne. Siinä tulee vähän huono fiilis, että joutuu lähtemään.

Vaikka Jussi myöntää, että pidemmän päälle pendelöinti alkaa käydä raskaaksi, ei hän näe muutakaan mahdollisuutta, sillä töitä on tehtävä.

– Ei varmaan kannata mitään aikarajaa lyödä, että milloin sen lopettaa, mutta kyllä toiveissa on, että olisin ensi kesänä Suomessa töissä, hän haaveilee.