1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaisten kova sotakohtalo – merimiehiä vietiin keskitysleireille

Sota-aika oli kovaa myös suomalaisille merimiehille. Vihollisen sukellusveneet olivat kauppalaivojen kimpussa ja merimiehet joutuivat myös vangituiksi sekä liittotuneiden että natsi-Saksan leireille.

Kotimaan uutiset
Jääkarhu otti Hesperus-kauppalaivan hinaukseen Russarössä vuonna 1940
Jääkarhu otti Hesperus-kauppalaivan hinaukseen Russarössä vuonna 1940.SA-Kuva

Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta merikapteeniksi kesäkuussa valmistunut Joonas Kärki pääsi opinnäytetyössään yhdistämään kiinnostuksensa merenkulkuun ja historiaan. Tutkielmassaan hän selvitti suomalaisten kauppalaivojen toimintaa talvi- ja jatkosodan aikana. Työ alkoi laivaston kehityksestä, mutta samalla Kärki pääsi syventymään myös tavallisten merimiesten arkeen vaikeissa oloissa.

Työ merimiehenä rinnastettiin sota-aikana rintamapalvelukseen. Tosin merimiehille ei yrityksistä huolimatta myönnetty rintamamieseläkettä tai -statusta.

– Merivoimat suojasi kauppalaivoja parhaansa mukaan, mutta avomerellä ne olivat oman onnensa nojassa. Kiusana olivat vuoroin Neuvostoliiton, Saksan ja liittoutuneiden sukellusveneet. Laivojen piti navigoida lähellä rannikkoa, mutta sekin oli vaikeaa, kun majakat oli sammutettu, kertoo Kärki.

Tornator upposi, miehistö englantilaisten vangeiksi

Kuten nykyäänkin, oli Suomi tuolloin hyvin riippuvainen merikuljetuksista. Vienti ja tuonti vaikeutuivatkin huomattavasti, kun saksalaiset sulkivat Tanskan salmet talvisodan aikana. Kaikkiaan lähes 80 kauppa-alusta tuhoutui tai takavarikoitiin sodan aikana.

Kärki käy tutkielmassaan läpi usean kauppalaivan kohtalon. Hän mainitsee yhdeksi kiinnostavimmista tarinoista rahtilaiva Tornatorin kohtalon. Suuren höyrylaivan oli tarkoitus lähteä Petsamosta Etelä-Amerikkaan, mutta ohjattiinkin sellu- ja teräslastissa Japaniin. Jatkosota syttyi, eikä varustamo halunnut päästää laivaa enää takaisin Eurooppaan.

– Lopulta Tornator ajoi karille ja upposi Kiinan ja Japanin välillä. Miehistö selvisi, ja suurin osa hyppäsi saksalaisen rahtilaivan kyytiin, joka kuitenkin ajoi suoraan brittien laivastosaattueen keskelle, keroo Kärki.

Osa miehistöstä internoitiin Australiaan, jossa he olivat sodan loppuun saakka. Osa vietiin Shanghaihin, jossa miehet elivät ankeissa oloissa sodan loppuun. Kuusi heistä kuoli tauteihin.

Englantilaisten vangitsemia suomalaisia merimiehiä internoitiin varsinkin Isle of Manin saarelle. Vaikka heitä pidettiin vankileirillä, oli kohtelu kuitenkin melko asiallista. Ainakin verrattuna saksalaisten saamaan kohteluun.

– Oli jopa eräs suomea puhuva englantilainen upseeri, joka järjesti suomalaisille tarvikkeet saunan rakentamista varten. Lisäksi suomalaisilla oli käytössään kuumaa ja kylmää vettä, joka oli tuohon aikaan luksusta sotavangeille, sanoo Kärki.

Satoja Saksan leireille

Englannin ja Yhdysvaltojen lisäksi suomalaiset merimiehet joutuivat myös natsi-Saksan vangeiksi, kun Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa vuonna 1944. Suomalaiset vangittiin saksalaisissa ja norjalaisissa satamissa ja vietiin Stutthofin ja Pölitzin keskitysleireille.

Pitkän uran Suomen Laivanpäällystöliitoliitossa tehnyt Sven-Erik Nylund on perehtynyt suomalaismerimiesten kohtaloihin sodan aikana. Hän laskee, että kaikkiaan noin 400 suomalaista joutui vangituksi keskitysleireihin. Leireillä menehtyi kolmisenkymmentä suomalaista merimiestä nälkään, tauteihin ja pommituksiin.

– Suomalaiset olivat Stutthofissa samalla leirillä norjalaisten poliisien kanssa, jotka eivät suostuneet tottelemaan saksalaismiehittäjiä. Poliisit olivat kieltäytyneet rekisteröimästä Norjassa asuvia juutalaisia, kertoo Nylund.

Neuvostojoukkojen lähestyessä leirin vangit lähetettiin viikkoja kestäneelle marssille vähissä vaatteissa hyiseen pakkaseen alkuvuodesta 1945. Vapauduttuaan vankien kotimatka kulki Ruotsin kautta, jossa kuoli pari merimiestä pilkkukuumeeseen.

Hangossa merimiehiä odotti parin viikon mittainen vastaanottoleiri ja Valpon kuulustelut. Nylundin tietojen mukaan leireille joutuneista olisi elossa enää yksi mies. Kaikkiaan noin 1 700 suomalaista internoitiin eri puolilla maailmaa.

Merimiesten kohtaloita on tutkittu, ja aiheesta on kirjoitettu muutama kirja, mutta suurempaa julkisuutta leirikokemukset eivät ole saaneet. Mistä se johtuu?

– Olen purjehtinut leireillä olleiden miesten kanssa, mutta kuten sodasta yleensä, eivät he siitäkään aiheesta halunneet puhua 60- ja 70-luvuilla, kertoo Nylund.

Lue seuraavaksi