Lakritsaa ruuaksi, särkeä syötiksi – kokeneella ravustajalla konstit on monet

Kaikkialla Suomessa ei rapuja ole helposti saatavilla. Näin on muun muassa pohjalaismaakunnissa, joiden vesiä vaivaa krooninen rapurutto. Kokenut ravustaja saa kuitenkin rapuja pöytään myös Pohjanmaalla.

luonto
Ravustaja pitelee jokirapua käsissään
Juha Vauhkonen / Yle

Ravustuskausi alkaa tänään tuttuun tapaan laihoin odotuksin pohjalaismaakunnissa. Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen mukaan tilanne ei ole muuttunut edellisistä vuosista. Vesistöjä vaivaa krooninen rapurutto, joten kotimaista jokirapua löytyy vain pieninä esiintyminä yksittäisistä paikoista, lähinnä joista ja suljetuista louhosvesistä.

Peräseinäjokelainen Aatos Ruotsalainen on ravustanut jo 30 vuotta, ja hän muistaa vielä, kuinka jokirapua nousi hänen kotinsa vieressä olevasta Seinäjoesta.

– Seinäjoki oli erittäin hyvä rapujoki, mutta rutto vei jokiravut. Vuonna 2009 tuli viimeinen sato, ja kun vuonna 2010 laskettiin mertoja, emme saaneet ravun rapua. Kaikki meni kerralla, Ruotsalainen muistelee.

Syypää ruton leviämiseen on Aatos Ruotsalaiselle selvä.

– Kaksjalkainen, jolla on kumisaappaat jalassa, toi ruton pyydysten mukana ylävirtaan, josta se sitten laskeutui. Merrat pitää putsata kunnolla tai muuten rutto leviää.

Jokiravun tulevaisuus pitkissä kantimissa

Rapuruttoa levittävää vieraslajia, täplärapua, saataneen Ähtärinjärvestä ja Lappajärvestä, joihin sitä on istutettu luvatta. Aatos Ruotsalainen luottaa ravustuskaudellaan louhoksiin.

– Joku on istuttanut täplärapua louhosmonttuihin, eli niihin on tyytyminen. Täpläravut levittävät ruttoa, mikä tappaa luonnollisen jokiravun, mutta ne pidetäänkin montussa, mistä ne eivät pääse jokeen.

Ruotsalainen epäilee, että Seinäjoesta ei rapuja tulla nostamaan pitkään aikaan.

– Ei ainakaan niin, että minä sitä saisin pyydystää. Rapu on niin hidaskasvuinen ja niitä pitäisi saada niitä niin paljon sinne, että niitä pystyisi pyydystämään.

Lakritsaa ravuille?

Aatos Ruotsalainen odottaa vielä muutaman viikon, ennen kuin lähtee liikkeelle mertojensa kanssa.

– Nyt on niin kylmät vedet, että ravut eivät liiku vielä yhtään, eli pitää odottaa vielä elokuun puoleenväliin. Semmoiset 150 rapua nousee, ja ne syödään kotona, Ruotsalainen kertoo.

Ruotsalaisen mukaan ravun ruokavalio on kirjava.

– Rapuja pitää käydä ruokkimassa, koska montussa on huono ruokakanta. Lakritsasta makkaraan olen antanut, ja on ne lakritsaakin syöneet, nauraa Ruotsalainen.

Syöttinä Ruotsalainen ei käytä kuitenkaan makeisia.

– Mertaan laitetaan syötiksi särkeä, se on kaikista parasta.