Elinsiirtojonoon kuolee vuosittain 40 ihmistä – Jussi Laakkonen odottaa munuaista kolmatta kertaa

Joka vuosi 40 ihmistä kuolee elinsiirtojonoon. Vaikka lähes jokainen suomalainen on potentiaalinen luovuttaja, lääkärit pitävät edelleen tärkeänä, että vainaja on allekirjoittanut elintenluvutuskortin ja kertonut tahdostaan läheisilleen. Munuaista kolmatta kertaa odottava Jussi Laakkonen kannustaa puhumaan asiasta läheisille.

Kotimaa
Jussi Laakkonen.
Anu Rummukainen / Yle

Suomessa tehdään vuosittain vajaa 200 munuaisensiirtoa. Kaikkiaan vuosittain tehdään noin 300 elinsiirtoa, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Uutta elintä odottavien jono on noin 400 ihmisen pituinen.

– 10–15 prosenttia elintä odottavista menehtyy jonoon, koska sopivaa siirrännäistä ei ehditä löytämään ajoissa.

Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin ennätyksellisesti 350. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena toimii kolmatta vuotta asiantuntijatyöryhmä, joka pyrkii lisäämään elinsiirtojen määrää.

– Tämän vuoden alussa julkaistiin kansallinen ohjelma. Näyttää sille, että tällä on ollut vaikutusta elinluovuttajien määrään, Högström arvioi.

Kolmannen siirtomunuaisen jonotus

Joensuulainen Jussi Laakkonen on yksi niistä noin 350 ihmisestä, jotka odottavat uutta munuaista. Laakkonen tosin odottaa jo kolmatta siirrännäistä.

Edellinen siirtomunuainen toimi 19 vuotta.

Muusikolla on takanaan vuosien taistelu. Diagnoosi tuli jo alle kolmekymppisenä. Nyt ikävuosia on mittarissa 55.

– On ollut erittäin synkkiä jaksoja. Onneksi olen selvinnyt niistä ja nähnyt pimeimpänä hetkenä toivon kipinän, Laakkonen kertoilee huolettoman oloisena.

Se oli jonkinlainen shokki, kun tajusi, että elämä on dialyysistä kiinni.

Jussi Laakkonen

Pimein hetki tuli, kun Laakkonen ymmärsi, että dialyysihoidot oli aloitettava jälleen.

– Se oli jonkinlainen shokki, kun tajusi, että elämä on dialyysistä kiinni.

Ajatuksista ja kokemuksista Laakkonen kirjoittaa omaelämänkertaa. Hoitojen aloittaminen kauhistutti.

– Kun valmistelevat leikkaukset alkoivat, tuli elävästi mieleen Juice Leskisen kohtalo. Hänelläkin ilmestyi elämänkerta. Miusta tuntui, että uskallanko lukea sitä.

– Miten siinä lopussa käy: Teenkö mie juicet, Laakkonen pohti dialyysihoitojen alla.

Pahimpina aikoina mielessä liikkui myös ajatuksia itsemurhasta.

– Paras mielialalääke on raitis ilma ja nuuskata sitä kunnolla nenän kautta, Laakkonen naurahtaa ja kertoo nyt elävänsä fantastista aikaa.

Remu valoi uskoa

Monet tuntevat Jussi Laakkosen Tsugu Ways plays Hurriganes -yhtyeen solistina ja basistina. Kun hän joutui sairaalaan, toivoa häneen valoi nuoruusajan jumaloinnin kohde.

– Remu soitti eräänä iltana, pikkulinnut olivat laulaneet, että olen sairaalassa.

– Hän tsemppasi minua ja päätettiin, ettei kumpikaan anna periksi.

Kerro tahdostasi läheisille

Muutama vuosi sitten Suomessa tuli voimaan laki, jonka mukaan jokainen voi olla luovuttaja ilman elinluovutuskorttia, jos vainaja ei ole elinaikanaan oletettavasti vastustanut asiaa.

Kolmatta munuaistaan odottava Jussi Laakkonen ja Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström painottavat elinluovutuskortin lisäksi juttelemista läheisten kanssa.

Sari Högström.
Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.Janne Ahjopalo / Yle

– Edelleen lääkärit näkevät erittäin tärkeänä, että elinluovutuskortti täytetään ja läheiselle kerrotaan omasta tahdosta, Högström sanoo.

Munuais- ja maksaliiton mukaan vain vajaat puolet elinluovutuskortin täyttäneistä ihmisistä oli kertonut tahdostaan läheisille.

– Tavoitteenamme on, että eläviä luovutuksia voitaisiin lisätä. Tällä hetkellä eläviä luovutuksia tehdään lähestulkoon vain vanhemmalta lapselle, Högström toteaa.

Joensuulainen Laakkonen toivoo, että saisi vielä yhden toimivan siirrännäisen.

– Sitten olisin jo vanha ukko, jos sen kanssa parikymmentä vuotta pärjäisi. Päivä ja hetki kerrallaan, Jussi Laakkonen hymyilee.