Kun sää vie sadon – "Nykyihmisen on vaikea ymmärtää, mitä hallan pelko on tarkoittanut"

Kulunut kesä on ollut harvinaisen sateinen ja kolea, ja viljasato on jäämässä pienimmäksi vuosikausiin. Katso grafiikasta, kuinka poikkeuksellinen kesä 2015 on ollut.

Kotimaa
Tulvavettä pellolla.
Yle

"Matalapaine liikkuu hitaasti Suomen yli ja sää on epävakainen. Sateita saadaan monin paikoin." Tuttua tekstiä tältä kesältä. Kesä on ollut erittäin sateinen ja nyt jo meteorologitkin uskaltavat myöntää, että kuluvaa kesää voi luonnehtia poikkeukselliseksi.

Samoilla linjoilla ollaan maataloustuottajien keskusjärjestössä MTK:ssakin, kesää pidetään poikkeuksellisena. Järjestön kasvinviljelyasiamiehen Mika Virtasen mukaan tilanne on kotimaan sadon osalta erityisen paha, ja jos sateet ja koleus jatkuvat eikä syksy tuo mukanaan parempaa säätä, edessä saattaa olla jopa kato.

– Kaikki myöhään kylvetyt kasvit kärsivät, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan kato ei olekaan pelkästään menneiden vuosisatojen asia, esimerkiksi vuotta 1987 maanviljelijät muistelevat katovuotena.

Kato koitui kuolemaksi

Muutama sata vuotta sitten kesä oli myös harvinaisen sateinen ja kolea. Halla ja märkyys tuhosivat sadon ja seurauksena oli nälänhätä. Peräti kolmanneksen suomalaisista lasketaan kuolleen 1690-luvun nälkävuosina.

Suuria kuolonvuosia tutkinut Mirkka Lappalainen muistuttaa, että nykyihmisen on vaikea ymmärtää, miten vakava asia kato oli alkutuotantoa harjoittavalle ihmiselle, jonka elanto ja hyvinvointi oli suoraan sadosta riippuvainen.

– Nykyihmisen on vaikea ymmärtää, mitä hallan pelko on tarkoittanut.

1690-luvun loppuvuosien nälkävuodet olivat seurausta parista harvinaisen sateisesta ja kylmästä kesästä, mikä oli kohtalokasta ohralle. Toisaalta myös talvi 1695 oli aikalaiskuvauksien mukaan "outo": alkutalvi oli epätavallisen leuto, mutta myöhemmin iskivät ankarat pakkaset ja rukiin talvehtiminen epäonnistui.

Yhteiskunnassa on oltava vakava häiriötilanne, ennen kuin Huoltovarmuuskeskus alkaa tarjota viljaa.

Jyrki Hakola

Jo tuolloin viljaa toki tuotiin Suomeen esimerkiksi Baltiasta, mutta koska huonot ajat koettelivat muutakin Eurooppaa, ei tuontiviljastakaan ollut apua. Kruunu oli tottunut siihen, että viljaa sai katovuosinakin ostettua jostain päin Eurooppaa, mutta nyt varastot jäivät tyhjiksi.

Katovuosista seurasikin tuhoisa noidankehä: kun oli pulaa heinästä, oli pulaa karjasta, minkä seurauksena oli pulaa lannoitteesta. Koko järjestelmä romahti ja kansaa kuoli.

Huoltovarmuuskeskus varautuu kriisiin

Jos sato nykypäivänä jää niin pieneksi, ettei se kata kotimaista kulutusta, vaje korvataan tuonnilla. Vijaa tuodaan Suomeen lähinnä muista EU-maista, mutta myös Kanadasta ja niinkin eksoottisesta maasta kuin Kazakstan.

Viljaa on myös varastoissa. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus varastoi Suomessa viljaa – lähinnä leipäviljaa – pahan päivän varalle. Aiemmin viljaa oli vuoden tarpeiksi, mutta nyttemmin varastoja on valtioneuvoston päätöksellä alettu pienentää niin, että viljaa on puoleksi vuodeksi. Varastojen myyntiä jatketaan tulevana syksynä.

Nämä ovat valtion turvallisuuteen liittyviä asioita, joita ei haluta julkisuuteen kertoa.

Jyrki Hakola

Muutenkin keskus kierrättää varastoissaan olevaa viljaa, sillä sekään ei säily ikuisesti. Kierrättäminen ei kuitenkaan vaikuta varastoidun viljan määrään, huomauttaa Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.

Kovin herkästi Huoltovarmuuskeskus ei lähdekään varastojaan tyhjentämään tai edes vähentämään. Esimerkiksi mitkään kaupalliset kriisit eivät vielä riitä siihen, että varastoja otettaisiin käyttöön.

– Yhteiskunnassa on oltava vakava häiriötilanne, ennen kuin Huoltovarmuuskeskus alkaa tarjota viljaa markkinoille, korostaa Hakola.

Hakolan mukaan varastojen tarkoituksena on ennen kaikkea lisäajan saaminen kriisin sattuessa.

– Lähdemme siitä, että EU:n sisämarkkinat toimivat ja kriisin pitkittyessäkin viljaa saadaan ostettua maailman markkinoilta, Hakola sanoo.

Aivan harvinaista Huoltovarmuuskeskuksen varastojen käyttöön otto ei kuitenkaan ole: siemenviljavarastoja on käytetty viimeksi keväällä 2013, kun viljansiemenistä oli pulaa, Hakola mainitsee. Leipäviljaa sen sijaan ei ole otettu käyttöön kymmeniin vuosiin.

Hakola ei halua tarkemmin yksilöidä, mitä viljaa varastoissa on, missä varastot sijaitsevat tai ketkä varastoja hoitavat.

– Nämä ovat valtion turvallisuuteen liittyviä asioita, joita ei haluta julkisuuteen kertoa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuukauden keskimääräiset lämpötilat ja sademäärät

Lähde: Ilmatieteen laitos