Eläinsuojeluasiamies vaatii tuotantoeläimille parempaa elämää – Yle Uutiset kysyi ruokataloilta, mihin ne ovat valmiita

Yle Uutiset kysyi Suomen suurimmilta ruokataloilta, mitä ne ovat valmiita tekemään tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaikki ruokatalot pitävät eläinten hyvinvoinnin huomioimista tuotannossaan erittäin tärkeänä. Ruokataloja kuitenkin huolestuttaa se, mitä eläinten hyvinvointiin panostaminen tulee maksamaan.

Kotimaa

Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parasta aikaa. Yle Uutiset pyysi eläinsuojeluasiamies Sari Salmiselta kantaa siihen, mitkä olisivat sianlihan-, naudanlihan-, siipikarjanlihan- ja maidontuotannon keskeisiä korjaustarpeita, joihin uudessa lainsäädännössä pitäisi ottaa kantaa.

Yle Uutiset esitteli eräät eläinsuojeluasiamiehen esiin nostamat epäkohdat Suomen suurimmille maitoa ja lihaa tuottaville ruokataloille. Ruokataloilta kysyttiin, millä tolalla ongelmakohdat ovat heidän tuotantolaitoksissaan ja millaisen kannan ongelmiin ruokatalot toivovat uuden lainsäädännön ottavan.

Sianlihantuotanto: Emakkosika elää useita viikkoja vuodesta häkissä

Sianlihantuotannosta eläinsuojeluasiamies toivoo ripeää puuttumista porsimis- ja tiineytyshäkkeihin. Ne täytyy korvata karsinoilla, Salminen vaatii. Emakkosika elää joka vuosi tiineytyksen ja porsimisen aikaan useita viikkoja suurin piirtein itsensä kokoisessa metalliputkien rajaamassa häkissä. Sika ei pääse liikkumaan muutoin kuin askeleen eteen ja taakse, eläinsuojeluasiamies toteaa. Häkillä emakko pidetään tiineytyksen ajan paikoillaan, sillä tiineytys onnistuu tuolloin paremmin.

Sikoja tiineytyshäkissä
Sikoja tiineytyshäkeissä.HKScan Group

Porsimisen jälkeen häkillä puolestaan suojellaan porsaita siltä, ettei emo litistä niitä alleen. Porsimis- ja tiineytyshäkit ovat yleisesti käytössä suomalaisilla sikatiloilla, kertovat ruokatalot.

Vaihtoehtona olisi antaa emakolle porsaineen niin suuri tila, että emo mahtuisi siirtelemään possunsa pois altaan ennen makuulle menoa. Se maksaa, kertovat lihatalot.

”Euroopan sikataloudessa vallitsevat verrattain koleat taloudelliset realiteetit ja on hyvin vaikeaa uusia toimivia rakenteita ennen kuin entisetkään investoinnit on kuoletettu,” Atrialta vastataan.

Emakko ja porsaat porsimishäkissä
Emakkosika ja porsaat porsimishäkissäHKScan Group

Niin Atria, Snellman kuin HKScankin ovat sitä mieltä, ettei porsimiseen tällä hetkellä ole olemassa ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat emakon liikkumisen ilman porsaiden litistymistä emon alle.

_”Porsitushäkeille ei ole käytännössä vielä löydetty toimivaa korvaajaa, jossa porsaskuolleisuus ei nousisi liian korkeaksi,” _ HKScanilta todetaan.

Tiineytyshäkeistä HKScan on kuitenkin valmis luopumaan, kunhan siirtymäaika on riittävän pitkä.

Snellman puolestaan näkee mahdollisena jopa porsitushäkeistä luopumisen asteittain.

”Emakon kiinni pitämisen porsimisen yhteydessä ja 1-2 viikkoa sen jälkeen tulisi olla tarvittaessa mahdollista. Porsitushäkkien kieltäminen koko imetysajalla ei saisi tapahtua liian pian (riittävän pitkä siirtymisaika). Nykyisten tuotantotilojen toiminnan tulisi olla sallittua sikalan normaalin käyttöajan puitteissa.”

Eläinsuojeluasiamies kommentoi: Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että vapaana porsimisessa ja porsaiden hoidossa porsaita kuolee alussa enemmän, mutta myöhemmin isompina kuolleisuus on alhaisempaa kuin häkissä olleiden emakoiden porsailla. Näin ollen porsaiden kokonaiskuolleisuus on samaa luokkaa häkissä ja karsinassa, mutta ilman häkkiä emakko voi paremmin.

Naudanlihantuotanto: 800 kiloinen sonni liikkuu ja lepää betoniritilän päällä

Eläinsuojeluasiamies pitää lihanautojen elintilojen yhtenä suurena ongelmana sitä, että useissa navetoissa on käytössä yhä täysritiläkarsinat. Niissä koko karsinan lattia on ritilää, jolle ei voi laittaa lainkaan kuivikkeita. Runsaat kuivikkeet tekisivät sonnien liikkumisesta ja makaamisesta nykyistä miellyttävämpää. Eläinsuojeluasiamies on huolissaan siitä, että nykyisellään sonnit satuttavat itsensä ritilälattian reunoihin käydessään makuulle ja noustessaan ylös. Karsinat voisivat olla esimerkiksi osittain ritilälattiaisia ja osittain kiinteitä ja kuivitettuja, eläinsuojeluasiamies toteaa.

Sonnin sorkka täysritilälattialla
Sonnin sorkka täysritilälattiallaHKScan Group

Lihataloille tehdyn kyselyn perusteella lattiamateriaalissa ja eläimen makuumukavuudessa on eniten ongelmia lihasonnien kohdalla, kun taas vasikat elävät pääsääntöisesti kuivitettavissa karsinoissa. Aikuisista sonneista sen sijaan karkean arvion mukaan puolet makaa ritilän päällä. Ratkaisu ei ole kiinteä lattia vaan kumimatot, sanovat lihatalot.

”Investointi on suuri. Yli 80 prosenttia tuotantorakennuksista on rakennettu tämän vuosituhannen puolella ja niiden käyttöikä on vielä pitkä,” HKScan pohjustaa, miksi kiinteät tai osittain kiinteät lattiat eivät tule kysymykseen ilman pitkää siirtymäaikaa.

”Täysritiläkarsinoihin suosittelemme karsinan takaosaan asennettavia makuumukavuutta parantavia kumirilämattoja,” HKScanilta todetaan.

”Tehtyjen tutkimusten mukaan rakolattian ongelmat johtuvat betonipalkkien kovuudesta. Lattian raoilla ei ole merkittäviä hyvinvointivaikutuksia. Kumitettuja rakolattioita pidetään eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvinä vaihtoehtoina, ” myös Atrialta sanotaan.

Snellman toivoo lakiin peräti kumimattopakkoa.

”Betoniritilänavetoihin kuuluisi luonnollisena osana ritilän päälle asennettavat kumimatot. Samalla ne tulisivat rahoituksen piirin niin uusissa kuin vanhoissakin kohteissa.”

Eläinsuojeluasiamies kommentoi: Kumimatot ovat hyvä kompromissi, mutta kuivitettu karsina on aina parempi vaihtoehto. Jatkossa voisi miettiä panostamista kunnolla kuivitettuun, pehmeään makuupaikkaan.

Siipikarjanlihantuotanto: Broilereilla ja kalkkunoilla on masentavan tylsää

Suomalainen lihaksi kasvatettava siipikarja elää halleissa, joiden lattialla on kuiviketta lintujen kuopsuteltavaksi. Halleissa voi olla myös jonkinlainen koroke, ainakin niissä, missä munitaan uusia broilerisukupolvia. Linnut ovat eurooppalaisessa vertailussa terveitä, mutta eläinsuojeluasiamiehen mielestä niiden elämä on tylsää.

Broilereita hallissa
Broilereita hallissaHKScan Group

_Eläinsuojeluasiamies vaatii lintuhalleihin lisää tasoja, korokkeita, orsia ja muita virikkeitä. Siipikarjanlihaa tuottavien HKScanin ja Atrian mielestä niitä on jo.

"_Jo nykyisellään uuteen hyvinvointitukeen sitoutuneilla siipikarjatiloilla virikkeiden käyttö on otettu hyvin huomioon. Käytössä on orsia ja nokkimiseen innostavia esineitä,_” HKScanilta todetaan.

Yhtiön mukaan niillä tiloilla, jotka eivät ole sitoutuneet hyvinvointitukeen, broilerit saavat virikkeitä turvepehkusta ja kokonaisesta viljasta.

Samat virikkeet ovat käytössä myös Atrian tiloilla.

”Tiukat säädökset orsien ja virikkeiden määrästä ei välttämättä ole eläinten kannalta parasta. Kasvatushalleja ei voi myöskään varustaa niin, että tautisuojaus vaarantuu,” Atrialta huomautetaan.

Eläinsuojeluasiamies kommentoi: On totta, että hyvinvointikorvaus on tuonut lisää monipuolisuutta, mutta vain niille tiloille, jotka ovat hakeneet korvausta.

Maidontuotanto: Lehmä seisoo kiinni kytkettynä suuren osan elämästään

Suomalaiset lypsylehmät ovat eläneet perinteisesti parsinavetoissa. Vaikka pihatot yleistyvät koko ajan, lähes puolet lypsylehmistä elää yhä parressa. Parressa lehmät seisovat rinnakkain parteen kiinni kytkettynä, mikä estää niiltä liikkumisen, sosiaalisen kanssakäymisen lajitovereiden kanssa ja kehonhoidon, sanoo eläinsuojeluasiamies. Pihattonavetassa eläimet elävät vapaana hallissa, jossa on erilaisia rakenteita ruokintaa ja lypsyä varten. On kunkin tilan maidontuottajasta kiinni, pääsevätkö lehmät talviaikaan liikkumaan ja ulkoilemaan. Eläinsuojeluasiamies vaatii parsinavetoista luopumista kokonaan.

parsinavetta
Yle

Maitotaloissa ei uskota lehmien hyvinvoinnin olevan navettatyypistä kiinni. Ne eivät halua, että parsinavetat kiellettään lailla.

”Parsinavetoissa eläimet laidunnetaan,” huomautetaan Arlalta viitaten siihen, etteivät pihattonavettojen lehmät pääse monesti lainkaan ulos pihattorakennuksesta.

”Lisäksi parsinavetoissa on panostettu eläinten hyvinvointiin monin tavoin, muun muassa pehmeillä parsipedeillä. Talviaikaisia jaloittelumahdollisuuksia ja liikkuvuutta on edistetty monin muin tavoin,” Arlalta kerrotaan.

”Laissa sitä (parsinavetoista luopumista) ei tulisi vaatia, koska nykyisiä pihattonavetoitakaan ei voida pitää eläinten hyvinvoinnin kannalta optimaalisena ratkaisuna. Eläinten riittävä ulkoilu ja laidunnus taataan erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja apuna käyttäen. Parsinavettakielto heikentäisi tällaisten uusien toimintamallien kehitysmahdollisuuksia, ” todetaan Valiolta.

Parsinavettojen puolustamisesta huolimatta Valion mielestä uusien parsinavetoiden investointituki pitäisi lopettaa.

Eläinsuojeluasiamies kommentoi: Hyvinvointiin vaikuttaa tietysti eläinten hoitaja ja moni muukin asia kuin navettatyyppi. Vapaana ollessaan lehmällä on kuitenkin mahdollisuus useimpien käyttäytymistarpeidensa toteuttamiseen.

Uuden eläinsuojelulain raamit valmiiksi lähikuukausina

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus Suomessa on loppusuoralla. Nyt uudistuksen kohteena ovat nimenomaan lainsäädännön raamit, jotka ohjaavat sitä, miten eläimiin suhtaudutaan. Työryhmien valmistelun tuloksena lain lähtökohdaksi on muodostumassa itseisarvon antaminen eläimelle, mitä eläinsuojeluasiamies pitää askeleena kohti eläimen kunnioituksen lisäämistä.

Yle Uutisten kyselystä kävi ilmi, että kaikkia ruokataloja huolestuttaa se, mitä uusi eläinsuojelulaki ja eläinten aseman parantaminen tulee niille maksamaan. Ruokatalot pelkäävät erityisesti kilpailuasemansa heikkenevän muihin eurooppalaisiin ruuan tuottajiin nähden, jos lakia kiristetään tuntuvasti Suomessa ja samaan aikaan ruokaa saa tuottaa muualla Euroopassa halvemmalla eläimille ikävämmissä oloissa.

Lakia valmistelevat kaksi ryhmää: ohjausryhmä, joka pohtii lain linjauksia ja työryhmä, joka pohtii lain konkreettisia sanamuotoja. Lain valmistelussa on kuultu ja kuullaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin tutkijoita, eläinsuojelujärjestöjä, maatalous- ja turkistuottajien järjestöjä, teollisuutta ja kuluttajia. Kuka tahansa voi antaa palautetta lain valmistelijoille maa-ja metsätalousministeriön sivuilla.

Tavoitteena on saada eläinsuojelulain kokonaisuudistus valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen alkaa yksittäisten asetusten saattaminen lakitekstiksi. Asetuksissa määritellään yksittäiset vaatimukset eläinten pidosta tiloille, kuten porsimishäkkien ja parsinavetoiden kohtalo.

_Katso koko kysely ja ruokatalojen vastaukset kokonaisuudessaan täältä: _