Tehokkuus syrjäytti ahomansikan – entisestä talousmarjasta tuli harvojen herkku

Vielä viime vuosisadan alussa metsämansikka oli Suomessa tärkeä talousmarja. Euroopassa sitä viljeltiin puutarhoissa kunnes amerikkalaiset lajikkeet syrjäyttivät pienemmän marjan. Harvinaista marjaa on tänä vuonna saanut kerätä litratolkulla sateisen kesän takia.

Kotimaa
Metsämansikkaa kerättynä.
Meeri Niinistö / Yle

Ahomansikan sato on tänä vuonna selvästi keskimääräistä suurempi. Etelä- ja Keski-Suomessa ahomansikkaa, josta käytetään myös nimeä metsämansikka, on saanut kerätä litratolkulla.

Saalis on harvinaisen suuri, sillä metsämansikan luonnolliset kasvualustat ovat vähentyneet huomattavasti.

– Kostea kesä on edullinen mansikalle, sanoo Arktiset aromit -luonnontuotealan toimialajärjestön toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Myös moni poimija on havahtunut ahomansikoiden poikkeuksellisen suureen kokoon.

– Mansikat ovat myös isoja, kun ovat tänä kesänä saaneet vettä. Kesä on ollut viileä, joten kypsymisaika on ollut pidempi. Näin ollen myös maku on parempi tänä vuonna, kertoo Länsi-Hollolan Marttojen Seija Susi.

Vielä 1800-1900 -lukujen taitteessa ahomansikka oli Suomessa merkittävä talousmarja, kertoo Tromssan yliopiston ilmastolaboratorion tutkimusjohtaja Laura Jaakola.

1900-luvun alun jälkeen suuri ja runsassatoinen puutarhamansikka syrjäytti metsämansikan.

Myös metsien ja viljelykulttuurin muutos on vaikuttanut aromikkaaseen marjaan. Mansikka viihtyy valoisilla, kuivahkoilla paikoilla, ja ne ovat vähentyneet olennaisesti.

Mansikat ovat myös isoja, kun ovat tänä kesänä saaneet vettä. Kesä on ollut viileä, joten kypsymisaika on ollut pidempi.

Seija Susi

– Sadot ovat pienentyneet huomattavasti. Joissakin lähteissä sanottiin, että jopa yhteen sadasosaan aiemmasta, sillä moderni viljelykulttuuri ja metsittyminen on muuttanut sen kasvupaikkaa.

Ainesta muotimarjaksi?

Ahomansikka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta ja sitä on kerätty ravinnoksi jo esihistoriallisena aikana. Metsämansikka on yksi historian arvostetuin marja, antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset ylistivät ahomansikkaa, kertoo tutkimusjohtaja Jaakola.

Jaakola on kirjoittanut siskonsa kanssa kirjan marjakasvien kulttuurihistoriasta.

– Euroopassa metsämansikkaa viljeltiin puutarhoissa 1200–1300 -luvuilla. Se oli yleinen, kunnes 1800-luvulla Amerikasta kotoisin olevat mansikkalajikkeet syrjäyttivät sen.

Metsämansikka ei kuitenkaan katoa suomalaisista metsistä, sanoo Jaakola. Päinvastoin: sillä olisi mahdollisuuksia muotimarjaksi.

– Leipomoissa on edelleen ahomansikkaa erikoistuotteissa. Sillä voisi olla jopa enemmän suosiota kuin tällä hetkellä on, kun vertaa esimerkiksi siihen, miten pienet kirsikkatomaatit ovat tulleet muotiin viime vuosina, tuumaa Jaakola.

Metsämansikk
Meeri Niinistö / Yle

Syö marjoja monipuolisesti – mutta vältä tienpientareita

Ahomansikka, kuten kaikki marjat, on terveellinen. Marjojen monipuolinen käyttö on kaikkein terveellisin vaihtoehto, muistuttaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen Evirasta. Tiedetään, että eri marjoissa on erilaisia elimistölle hyödyllisiä yhdisteitä.

Se oli yleinen, kunnes 1800-luvulla Amerikasta kotoisin olevat mansikkalajikkeet syrjäyttivät sen.

Laura Jaakola

– Ahomansikka on arvokas marja, kuten kaikki metsässä kasvavat marjat. Se on pienempi, kuin puutarhamansikka, joten oletan, että ravintoainetiheys on suurempi, kuin isossa, vetisessä mansikassa. Se on hyvin aromikas.

Liian läheltä tietä ahomansikkaa ei kuitenkaan kannata suuhunsa napata. Vilkkaalta tieltä kannattaa jättää 25 metriä väliä, ennen kuin kerää marjoja, sanoo Arktisten aromien Moisio.

– Riippuu tietenkin tiestä: jos on harvakseltaan liikennöity, niin ei haittaa.