Osa festivaaleista kielsi alkuperäiskansojen päähineiden käytön – mukana sulkapäähineet ja epäaidot neljäntuulenlakit

Alkuperäiskansojen perinteisiin kuuluvat päähineet ja niiden käyttö on noussut kesän festivaalien puheenaiheeksi maailmalla.

kulttuuri
NRK: Dán gahpira eai sáva oaidnit festiválas.
NRK Sápmi

Tänä kesänä moni festivaali on kieltänyt osallistujia käyttämästä alkuperäiskansojen vaatteita, kuten sulkapäähineitä, osana festaripukeutumista.

Yle Saame uutisoi viime viikolla, kuinka saamelaisfestivaali Márkomeannu kieltää matkamuistoina myytävät epäaidot, saamelaiskäsitöitä matkivat neljäntuulenlakit.

Sama ilmiö on toistunut myös ulkomaisilla musiikkifestivaaleilla. The Guardian uutisoi (siirryt toiseen palveluun), kuinka kanadalainen Montreal’s Osheaga Music and Arts Festival on asettanut täyskiellon alkuperäiskansojen pääkoristeille, kuten sulkapäähineille.

The Guardianin mukaan kyseiset päähineet voidaan takavarikoida tai festivaalivieraita voidaan pyytää poistumaan paikalta ja palaamaan ilman päähinettä.

Osheagan festivaalin perustaja Caroline Audet totesi The Guardianille, että alkuperäiskansojen päähineillä on "henkinen ja kulttuurinen merkitys alkuperäisyhteisöille".

Koska festariyleisön joukossa oli nähty yhä enemmän nyt kiellettyjä päähineitä, musiikki- ja taidefestivaali päätti kieltää niiden käytön.

Niin ikään kanadalainen The Edmonton Folk Festival pyysi Facebook-sivuillaan, etteivät osallistujat käyttäisi alkuperäiskansojen pääkoristetta tapahtumassaan.

Suomalainen Steve'n'Seagulls -yhtye julkaisi jo vuosi sitten Facebook-kirjoituksen (siirryt toiseen palveluun) koskien sulkapäähineen käyttöä musiikkivideossaan ja saamaansa palautetta.

Tietoa alkuperäiskansojen pukukulttuurista ei ole tarpeeksi

Sulkapäähine annetaan alkuperäiskulttuureissa henkilölle, joka on johtajan asemassa, kertoo The Guardianin haastattelema Niigaanwewidam James Sinclair, alkuperäiskansojen tutkimuslaitoksen johtaja Manitoban yliopistosta.

– Ihmiset eivät ymmärrä, kuinka halventavaa on, että kulttuurin pyhä esine varastetaan, omitaan ja sitä väärinkäytetään sopimattomassa ympäristössä, Sinclair sanoo.

Yle Oulu uutisoi heinäkuun alkupuolella Qstockin intiaaniteemaisesta mainoskampanjasta. Oululainen mohawk-heimoon kuuluva Anthony Rice-Perttunen piti teemaa epäkunnioittavana alkuperäiskansoja kohtaan.

Inarin saamelaisyhdistyksen puheenjohtaja Aslak Paltto uskoo, että turistit eivät tiedä tarpeeksi saamelaisasujen käyttämisestä eivätkä siksi osaa kunnioittaa niitä.

Yle Saamen haastatteleman Palton mielestä ihmisille tulisi tarjota tietoa siitä, miten saamelaisasuja tulisi käyttää. Palton mukaan aitoja saamelaisvaatteita ei juuri ole turisteille tarjolla.

– Turistithan eivät ymmärrä sitä, että on olemassa jotain mikä kuuluu heille, ja jotain mikä ei kuulu, Paltto pohtii.

– Tarjolla tulisi olla erilaisia tuotteita, joita ostaa. Saamelaiset käsityöntekijät kyllä tietävät eron perinteiseen kansanpukuun ja sellaisiin käsitöihin, joita voi myydä, ja mitkä eivät ole kenenkään identiteetistä pois, Paltto sanoo.