Jos lemmikkisi karkaa, etsintä kannattaa aloittaa Facebookista

Kotieläinten omistajat ovat ottaneet sosiaalisen median avukseen karkureiden haussa. Parhaimmillaan karkuria ei ehditä edes toimittaa löytöeläintarhaan, kun omistaja on jo saanut yhteyden löytäjään.

ilmiöt
Ihmisellä on kädessään puhelin, jossa on auki Facebook-sovellus.
Laura Tolonen / Yle

Kulunut kylmä ja kostea kesä ei ole poikennut aiemmista kadonneiden lemmikkien suhteen. Koiria ja kissoja on karannut kodeista ja mökeiltä entiseen tahtiin, mutta ne löytyvät yhä useammin samasta osoitteesta, sanoo Paltamon löytöeläintarhaa pitävä Taisto Koistinen.

– Ei tarvitse kuin avata Facebook, niin sieltä löytyvät niin katoamiset kuin löytämisetkin. Kun minä menen eläimen löytöpaikalle, vaimo laittaa ilmoituksen Facebookiin. Parhaimmillaan koiraa ei ole ehditty edes tuoda tarhalle saakka, kun omistaja on jo löytynyt.

Sosiaalisen median teho on huomattu myös muilla Kainuun löytöeläintarhoilla. Eläimet joutuvat olemaan löytöeläintarhoilla yleensä enintään pari päivää ennen kotiin pääsyä. Uutta omistajaa aletaan etsiä vasta 15 vuorokauden tarhassa olon jälkeen. Suomussalmen ja Hyrynsalmen löytöeläintarhan pitäjä Heikki Manninen tuumailee, että eläinten löytymiseen on toki muitakin selittäjiä kuin sosiaalinen media.

– Koiria ei tarvitse kauaa pitää senkään takia, että varsinkin rotukoirille on laitettu siru, minkä avulla tiedot myös omistajista saadaan näppärästi esille. Lisäksi vanha hyvä konsti on puhelin, minkä avulla tieto edelleenkin kulkee löytäjän, tarhan ja kadottajan välillä.

Kissoja ei juurikaan enää maaseudulla tarhoille tuoda

Esimerkiksi Kajaanissa löytöeläintarha vastaanottaa edelleen koirien lisäksi kissoja, mutta maaseudulla niitä ei löydetä. Syy on selkeä, sanoo Koistinen.

Kun minä menen eläimen löytöpaikalle, vaimo laittaa ilmoituksen Facebookiin. Parhaimmillaan koiraa ei ole ehditty edes tuoda tarhalle saakka, kun omistaja on jo löytynyt.

Taisto Koistinen

– Ilveksiä on niin paljon, että kissat eivät pärjää vapaina. Ilvekset tappavat kissoja jopa kotipihoihin.

Koistisen vinkki onkin selkeä.

– Lemmikille pitäisi rakentaa olot, joista se ei karkaa. Juhlapyhät ja lomat ovat kuitenkin sellaista aikaa, jolloin mökeillä otetaan vähän rennommin, ja oletetaan, että ei se lemmikkikään minnekään karkaa, vaikka sitä pidettäisiin irti.

Haukkuja ja ilon kyyneleitä palkaksi

Koistisen mukaan pelin henki on selkeä. Mikäli eläin tuodaan löytöeläintarhaan, se on sieltä lunastettavissa kotiinsa 15 vuorokauden ajan. Kun esimerkiksi Paltamon alueelta tarhalle tuodaan 20–30 eläintä vuodessa, uuden omistajan hakuun päädytään yleensä vain kerran vuodessa.

Vaikka siis pääsääntöisesti lemmikki halutaan takaisin kotiin, hakijoiden käytös vaihtelee laidasta laitaan.

– Yleensä käydään lunastamassa lemmikki takaisin kotiin vähin äänin, mutta muutamalta tulee haukut kaupan päälle. Sitten on heitä, joista näkee aidon rakkauden lemmikkiä kohtaan. Esimerkkinä on iäkäs mummo, joka tippa silmässä kädestä kiitteli, että sai vielä 14-vuotiaan koiransa takaisin kotiin.