Hovioikeus määritteli pelisäännöt tehokalastukselle

Ammattikalastajien mielestä hovioikeuden tekemä päätös Taipalsaarella velloneesta kalastuskiistasta pakottaa osakaskunnat yksiköimään tehokkaatkin pyydykset, kuten troolit. Kalatalouden keskusliitto pitää yksiköintiä liian monimutkaisena tapana.

luonto
Kalastaja Markku Törrönen muikun troolauksessa Saimaalla Päihäniemessä.
YLE Etelä-Karjala

Hovioikeus teki merkittävän päätöksen antaessaan Taipalsaarella Solkein osakaskunnan vesistöalueella ammatikseen troolilla kalastaneelle vapautuksen vahingonkorvauksista.

Päätös on ammattikalastajien näkökulmasta siinä mielessä merkittävä, että osakaskunnan velvollisuus on kalastuslain mukaan yksiköidä kaikki lain sallimat pyydykset, troolit mukaan lukien. Nyt osa osakaskunnista on jättänyt tehokkaammat pyydykset yksiköimättä.

Takana on pelko, että tehokkaammat pyydykset tyhjentävät järven kaloista.

Juha Piilola

– Kyllä kai tämä aika laajalle levinnyt vitsaus on, joka on kalatalouskeskuksen neuvojilta lähtenyt. Kun jätetään yksiköimättä, niin ei tarvitsisi myöntää lupia. Takana on pelko, että tehokkaammat pyydykset tyhjentävät järven kaloista, Suomen sisävesiammattikalastajien toiminnanjohtaja Juha Piilola sanoo.

Suomen sisävesiammattikalastajien mukaan Kalatalouden keskusliiton kalatalousneuvojat, ovat neuvoneet kalavesien omistajia eli osakaskuntia jättämään säännöissään yksiköimättä lain sallimia tehokkaimpia pyyntimuotoja.

Laskukaava sopii huonosti ammattikalastuksen luville

Kalatalouden keskusliiton elinkeinojohtaja Vesa Karttunen arvelee syyn löytyvän pyydysyksiköinnin luonteesta, joka sopii paremmin osakkaiden keskinäiseen pyyntioikeuden jakamiseen esimerkiksi verkkojen, katiskoiden ja vastaavien osalta.

Useimmissa tapauksissa yksiköinti on jätetty tekemättä järkevyyssyistä.

Vesa Karttunen

– Ammattikalastukseen tämä ei ole paras jakotapa. Ennemmin sopisi, että osakaskunta voi tehdä siitä erikseen päätöksen, missä voidaan sallia ammattikalastus ja missä ei, perustelee Kalatalouden keskusliiton elinkeinojohtaja Vesa Karttunen

– Useimmissa tapauksissa yksiköinti on jätetty tekemättä järkevyyssyistä. Ei ole katsottu järkeväksi käydä laskemaan pyydysyksiköitä erikseen troolille vaan on tehty erikseen päätökset, jatkaa Karttunen.

Hovioikeuden päätöksen mukaan myös ammattikalastuspyydykset tulisi pyydysyksiköidä samalla tavalla. Osakaskunnan tulisi määritellä yksikkö pyydysten tehokkuuden mukaan. Vesiosuuskunnan kokonaisyksikkömäärä määrittelee, kuinka paljon vesialueella on kalastusoikeutta. Yksiköinti voidaan tehdä vuosittain kokouksessa tai määrittää säännöissä.

– Jos normaalit verkot ja katiskat ovat yksi, kaksi pyydysyksikköä. Onko troolin pyydysyksikkö määrä 500, 1000, 2000. Mikä on alueen kokonaispyydystyksikkö määrä? Riittääkö kalastajalla osakkuuksia? Saako hän näitä pyydysyksiköitä tarpeeksi hankittua? Se menee kohtuullisen monimutkaiseksi, pohdiskelee elinkeinojohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden keskusliitosta.

Troolaus ei tyhjennä järveä kaloista

Nykypäivän troolit ja troolaustekniikka ovat muuttuneet 1970-luvulta, jolloin troolaus yleistyi. Trooleissa on vetonopeudet ja pyydysten rakenteet muuttuneet toisenlaiseksi. Käsitykset taas pohjautuvat vanhoihin muistoihin suuresta määrästä sivusaalista.

Eiväthän ammattikalastajat ole se ryhmä, joka sitä kalakantaa haluaa tuhota.

Juha Piilola

– Kun nähdään se suuri saalismäärä järvellä, niin oletetaan koko järven tyhjentyvän. Se ei ole tarkoitus. Tarkoitus on saada leipää pöytään ja tarjota kotimaista tuoretta kalaa kaupan tiskistä niille jotka eivät kalasta, vakuuttaa Suomen sisävesiammattikalastajien toiminnanjohtaja Juha Piilola.

– Yleisesti ottaen vesistöt ja kalakannat kestävät troolausta. Vesistö on hyvin ammattikalastukseen soveltuva, jos riittäviä selkävesiä löytyy. Pienille ja sokkeloisille järville trooli ei sovi. Myöskään vesille, missä on hyvin harvinaista kalalajia, ei pidä troolia laittaa, huomauttaa Kalatalouden keskusliiton elinkeinojohtaja Vesa Karttunen.

Uudesta kalastuslaista helpotusta

Solkein osakaskunnan tapauksessa taustalla on ollut uhanalaiset kalalajit, joita on pyritty suojelemaan. Tehokkaampien pyydysten yksiköimättä jättäminen ei kuitenkaan ole ammattikalastajien mielestä oikea keino suojella kalakantoja. Suojeluun pitää löytyä tosiasialliset tutkimukseen perustuvat näytöt.

– Eiväthän ammattikalastajat ole se ryhmä, joka sitä kalakantaa haluaa tuhota, koska kyse on heidän leivästään, painottaa Juha Piilola Suomen sisävesiammattikalastajista.

Toiveissa on, että ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kalastuslaki antaisi lisävalaistusta pykäläviidakkoon. Lakiuudistuksessa on tarkoitus määritellä ammattikalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja kirjata ne tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin.