Adoptoitu kanadalaismies selvitti menneisyytensä ja sai nimen luonteenlaadulleen – "Sitä kutsutaan sisuksi"

Kanadassa syntynyt ja edelleen asuva Eric Bawden tiesi jo nuorena poikana olevansa erilainen. 33-vuotiaana hän aloitti tutkimustyön, jonka ansiosta Bawden löysi sukulaisensa, kulttuurinsa ja oman itsensä.

Kotimaa
Eric Bawden.
Eric Bawdenin kotialbumi

Kanadassa asuva Eric Bawden on elänyt puolet elämästään ilman tietoa alkuperästään. Hänen äitinsä antoi Bawdenin adoptoitavaksi tämän ollessa kolme kuukautta vanha ja mies kasvoi brittiläisessä perheessä Kanadassa.

– Kysyin kerran isältäni, kuka olen? Hän vastasi, että olen kanadalainen ja vain se merkitsee. Mutta tiesin, että tuo ei ollut totta, Bawden muistelee.

Bawden tunsi olevansa erilainen kuin muut. Hän nautti saunasta, maastohiihdosta ja ralliautoilusta sekä luonnosta. Bawden pystyi ratkaisemaan matemaattisia ongelmia koulussa eri tavalla kuin toiset, ja teki asioita valtavalla määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä.

– Toiset sanoivat minulle, että olen hullu, typerä yrittäessäni, mutta silti onnistuin. Nyt tiedän, että sillä on nimi: sitä kutsutaan sisuksi.

"Jotenkin se vain tuntui sopivan"

Kun Eric Bawden oli 33-vuotias, hän aloitti huikean matkan joka muutti hänen elämänsä. Bawden etsi biologista äitiään viiden vuoden ajan ennen kuin löysi hänet.

– Tietoja oli kadonnut tulipalon yhteydessä, mutta matkaani johdatti sisältäni tullut opastus. Biologinen äitini asui 5 000 kilometrin päässä, mutta silti löysin hänet. Nykyisin minulla on hyvä suhde hänen kanssaan.

– Yhtäkkiä sain tietää olevani suomalainen. Mutta se ei yllättänyt, jotenkin se vain tuntui sopivan, Bawden jatkaa.

Nykyaikana on helppoa unohtaa, keitä me olemme.

Eric Bawden

Bawden jatkoi sukuhistoriansa selvittämistä muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tietojen perusteella, joiden avulla hän löysi isovanhempansa ja heidän sukunsa aina 1600-luvulle saakka. Bawden löysi elossa olevia sukulaisiaan, joista osa on vieraillut hänen luonaan Kanadassa ja hän heidän luonaan Suomessa.

– Nuorena sain kuulla olevani kanadalainen ja syntymätietojeni kadonneen. Tänä päivänä pystyn olemaan yhteyksissä sukulaisteni kanssa, jotka ovat viljelleet maata Jalasjärvellä jo yhdentoista sukupolven ajan. Se on uskomatonta.

Suomalaisuus syvällä

Tieto suomalaisista sukujuurista ei ole muuttanut Eric Bawdenia, se on vain vahvistanut hänen tunnettaan siitä, kuka hän on.

– Nyt tiedänmiksi olen sellainen kuin olen, miksi ajattelen kuten ajattelen. Matkani aikana olen löytänyt alkuperäni, kulttuurini syvyyden. Olen ymmärtänyt, että suomalaisuus on hyvin syvällä sielussani.

Eric Bawden vaimonsa ja sukulaistensa kanssa.
Eric Bawden (toinen oik.) ja hänen vaimonsa Leta (toinen vas.) ovat vierailleet Suomessa muutaman kerran. He ovat tavanneet muun muassa Ericin suomalaisia serkkuja.Eric Bawdenin kotialbumi

– Uskon, että esi-isäni ovat läsnä tässä hetkessä. He ovat aina olleet osa minua, mutta nyt minä tiedän, keitä he ovat. Nykyaikana on helppoa unohtaa, keitä me olemme, Bawden jatkaa.

Bawden on tanskalaisen vaimonsa kanssa vieraillut pari kertaa Suomessa, ja toteaa heidän tulevan maahan uudestaankin. Bawden on myös tutkinut suomalaista samanismia, koska hänelle se ei ole pelkästään perinnetietoa, vaan osa häntä.

Suomen kieli on käy järkeen

Suomen kielen opetteleminen on ollut merkityksellistä Bawdenille. Sen kautta hän on ymmärtänyt, miksi hän ratkaisee ongelmia eri tavalla kuin muut.

Nyt tiedän miksi olen sellainen kuin olen, miksi ajattelen kuten ajattelen.

Eric Bawden

– Ensimmäinen asia, jonka opin suomen kielestä on se, että se ei ole englantia. Et voi ajatella samalla tavalla, et voi laittaa lausetta kokoon samalla tavalla. Sinun täytyy ajatella suomeksi.

– Sitten tajusin, että suomen kieli on itse asiassa järkevää. Sillä on omat sääntönsä, ja niitä on paljon, mutta se sisältää loogisuutta jonka pystyn ymmärtämään.

Bawden toteaa, että hänellä on vielä pitkä opintie siihen, että hän voisi sanoa puhuvansa suomea. Mutta jo tänä päivänä hän kykenee kirjoittamaan kirjeen suomeksi sekä puhumaan sukulaistensa kanssa.

– Suomen kielen opiskeleminen on vaikeaa. Mutta tiedän, että se on keino päästä kiinni alkuperääni, esi-isiini, minuun itseeni.