Bulgarialainen ydinvoimasoppa paloi pohjaan – roiskeita Fennovoiman hellalle

Yhdysvaltain lähetystön sähke kytkee Fennovoima-vaikuttajan Bulgarian energiasektorin mahtimieheen ja sitä kautta vuosia jatkuneeseen ydinvoimalasotkuun, joka uhkaa käydä erittäin kalliiksi Bulgarian valtiolle.

Ulkomaat
Ydinvoimalan vastainen mielenosoitus Sofiassa, Bulgariassa, maaliskuussa 2011.
Ydinvoimalan vastainen mielenosoitus Sofiassa, Bulgariassa, maaliskuussa 2011.Vassile Donev / EPA

Wikileaks-vuotosivuston julkaisema Yhdysvaltain lähestystön sähke (siirryt toiseen palveluun) Bulgarian energiasektorin korruptoituneista käytännöistä on noussut yllättäen osaksi Fennovoiman ympärillä kuohuvaa julkisuutta.

Vuonna 2006 lähetetyn diplomaattisähkeen mukaan australialais-yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiö Worley Parsonsin kansainvälisen ydinvoimaosaston johtajalla Djurica Tankosicilla on ollut läheiset suhteet Bulgarian energiasektorin vaikutusvaltaiseen toimijaan Bogomil Mancheviin. Tankosic toimi tuolloin Worley Parsonsin edustajana Bulgariassa. Tankosic on Fennovoiman hallituksen varajäsen.

Sähkeestä Suomessa ensimmäisenä kertoi Österbottens Tidning (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Worley Parsons konsultoi Bulgariassa yhteistyössä Manchevin yhtiön kanssa Bulgarian kansallista energiayhtiötä NEK:ta epäonnisessa Belenen ydinvoimahankkeessa.

Mainittu Bogomil Manchev on ollut vaikutusvaltainen toimija Bulgarian energiasektorilla, erityisesti ydinvoima-alalla.

Yhtiöt eivät pääse maahan omillaan, ellei niillä ole vahvoja poliittisia kytkentöjä.

Martin Vladimirov

Taustalla vaikuttaa Manchevin yhtiön vahva osaaminen ydinteknologiakysymyksissä, mutta hänen yhtiönsä saamat tuottoisat julkiset urakat ovat herättäneet Bulgariassa myös arvostelua ja kysymyksiä poliittisista kytköksistä.

– Monet energiasektorin projekteista ovat kulkeneet hänen konsulttifirmansa kautta. Sillä on hyvät kontaktit venäläisiin yhtiöihin ja kansainvälisiin urakoitsijoihin, joilla on mainetta ja suosituksia suuriin erikoisosaamista vaativiin hankkeisiin. Hän on ollut välikäsi, jolla on hyvät kontaktit hallitukseen ja toisaalta ulkomaisiin yhtiöihin, sanoo analyytikko Martin Vladimirov bulgarialaisesta Center for Study of Democracy -tutkimuslaitoksesta.

Kansainväliset yhtiöt tarvitsevat Bulgarian kaltaisissa maissa paikallisia toimijoita, joilla on tiiviit yhteydet hallituspiireihin.

– Nämä ulkomaiset yhtiöt eivät pääsisi maahan omillaan, ellei niillä olisi vahvoja poliittisia kytkentöjä tämänkaltaisten konsulttiyhtiöiden kautta, Vladimirov sanoo.

Vladimirovin mukaan Belenen ydinvoimalan ja South Stream -kaasuputken kaltaisia suuria energiainfrastruktuurihankkeita on vaivannut tehokkuuden ja kunnollisen kustannus-hyötyanalyysin puute ja niihin on myös liittynyt julkisten hankintojen korruptiota.

Yhdysvaltain lähestystön taustasähkeessä Manchev esitellään niin sanotun "Bulgarian energiamafian" merkkihenkilöksi. Mafia-termillä viitataan konkreettisen rikollisjärjestön sijaan pikemminkin taloudellisten ja poliittisten intressien epäterveeseen yhteenkietoutumiseen.

Belenen hankkeen musta maine

Bulgariassa Bogomil Manchevin nimi kytketään ennen kaikkea epäonniseen Belenen ydinvoimalahankkeeseen. Manchevia on pidetty suorastaan hankkeen päälobbarina.

Julkisuuteen vuotaneessa Yhdysvaltain lähestystön viestissä voimalahankkeesta maalataan synkeä kuva.

”Pähkinänkuoressa, Belene on malliesimerkki kaikista sektorin vaivoista – läpinäkyvyyden puutteesta, julkisten varojen ilmeisestä tuhlauksesta ja syvään juurtuneiden monopolististen ryhmien jatkuvasta vaikutusvallasta”, Yhdysvaltain lähetystön sähkeessä kirjoitetaan.

Kyseenalainen energiantarve

Belenen ydinvoimalahanke oli alun perin tekeillä jo 1980-luvulla. Hanke uinui kaksi vuosikymmentä, kunnes Bulgarian hallitus kaivoi sen jäistä 2000-luvun alussa. Tuolloin perusteltiin, että sähkönkysyntä Bulgariassa kasvaisi voimakkaasti.

Hankkeen kannattavuusarviota ryhtyi tekemään Worley Parsons, jonka aliurakoitsijana toimi Manchevin yhtiö. Hankkeen arvostelijoiden mukaan Bulgarian taloudella ei ollut tarvetta lisäkapasiteetille.

– Energiaministerin ennuste vuosina 2004–2006 oli, että energiankulutus kasvaisi yli 70 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Todellisuus on, että se on pysynyt lähes ennallaan tämän vuosikymmenen ajan, Martin Vladimirov sanoo.

Bulgarian tuolloinen energiaministeri Milko Kovachev on nykyään Rosatomin Rusatom Overseas -vientihaaran varajohtaja.

Hanke jäädytettiin – Venäjä hakee korvauksia

Voimalan rakentajaksi valittiin Venäjän valtiollinen Rosatomstroieksport. Vuonna 2012 talousvaikeuksien keskellä Bulgarian hallitus pysäytti hankkeen. Yksi tekijä oli, että saksalainen energiayhtiö RWE vetäytyi hankkeesta 2009.

– Belene-hanke on nyt jäissä eikä näytä olevan mitään keinoa herättää sitä enää henkiin, vaikka voimakkaat taloudelliset piirit yrittävät saada sitä rakenteille, mukaan lukien Bogomil Manchev, joka on yksi hankkeen äänekkäimmistä kannattajista, Martin Vladimirov sanoo.

Venäjän Rosatomstroieksport on vienyt Bulgarian kansallisen energiayhtiön oikeuteen sopimusrikkomuksesta ja vaatii miljardin euron korvauksia. Bulgariassa pelätään, että Bulgaria häviää oikeusjutun Pariisin välimiesoikeudessa.

Vuonna 2013 Bulgariassa nousi skandaali, kun ilmeni, että Belenen hankkeen konsulteille oli maksettu korvauksia myös sinä aikana, kun hanke on ollut jäissä.

Tuossa vaiheessa Manchevia ja useita muita henkilöitä syytettiin (siirryt toiseen palveluun) peräti miljoonien kavalluksesta konsulttisopimuksissa. Syytteet kuitenkin kuivuivat kokoon.

Analyytikko Martin Vladimirov näkee Manchevin vaikeuksien taustalla kilpailijoiden yritykset päästä osille energiabisneksistä.

– Bogomil Manchev ei ole menettänyt kokonaan vaikutusvaltaansa maassa, mutta kilpailevat intressit yrittävät työntää hänet markkinoilta. Ne haluavat tehdä bisnestä samoin kuin hänkin mutta eivät ole kyenneet saamaan yhtä isoa siivua piirakasta, Vladimirov pohtii.

Bulgarian Venäjä-kytkös on yhä vahva

Bulgarian energiasektori on monin tavoin kytköksissä Venäjään. Bulgaria saa 93 prosenttia maakaasustaan Venäjältä.

– Olemme sataprosenttisesti riippuvaisia Venäjän öljystä. Maan suurin yhtiö, suurin öljynjakelija ja jalostaja on Venäjän Lukoil. Venäjän Lukoililla on valtavaa vaikutusta sekä poliittiseen ympäristöön että budjettituloihin, sillä 26 prosenttia maan budjettituloista tulee suoraan tai epäsuorasti Lukoililta, Vladimirov sanoo.

Lisäksi Bulgarian ydinvoimalat käyttävät täysin Venäjän toimittamaa polttoainetta ja pääosin venäläistä teknologiaa.

Bulgarian ja Venäjän taloussuhteet ovat kuitenkin viime aikoina kärsineet kolhuja, joista Belenen hankkeen kaatuminen ei ole välttämättä suurin.

Jo aiemmin joulukuussa 2011 Bulgarian hallitus jäädytti ympäristösyistä Venäjän ajaman Burgas-Alexandropoulis-öljyputkihankkeen.

South Stream kolhi suhteita

Vaikein ja kivuliain isku Bulgarian ja Venäjän suhteille oli kuitenkin South Stream -kaasuputkihankkeen jäädyttäminen.

– Siihen Venäjän valtio oli investoinut enemmän. South Stream oli kriittisen tärkeä Gazpromille, hyvin tärkeä ja hyvin poliittisesti motivoitunut hanke, jonka oli tarkoitus ohittaa Ukraina. Bulgarian hallituksen oli määrä olla Troijan hevonen EU:ssa ja auttaa hanke läpi, Martin Vladimirov sanoo.

– Tällä hetkellä maiden suhteet ovat rasittuneet, mutta edelleen niin Venäjän kuin Bulgarian puolellakin on yhteistyöstä hyötyviä taloudellisia intressejä – varsinkin suurimittaisissa hankkeissa, joiden suuret tulovirrat mahdollistavat korruptiokuvioiden ylläpitämistä, Vladimirov arvelee.