Tekes: Veronmaksajan euro on tullut takaisin jopa 24-kertaisena pelialalta

Tekesin mukaan pelialan yrityksien tukeminen julkisella rahalla kannattaa. Yrityksille myönnetyt tuet on saatu takaisin moninkertaisena. Pienten pelifirmojen ongelmana on kuitenkin markkinointi ja mainonta, sillä suuret yritykset ostavat lähes kaiken peleille tarjolla olevan mainostilan itselleen.

internet
Suomen vanhimman pelitalon Housemarquen julkaisupäällikkö Mikael Haveri ja toimitusjohtaja Ilari Kuittinen.
Anu Rummukainen / Yle

Supercellin menestys loi odotuksia suomalaisille pelialan yrityksille. Alan ammattilaisten mielestä Suomessa tehdään maailman parhaimmat pelit, mutta niiden menestyminen on toinen asia.

Tekes on rahoittanut kolmen vuoden aikana pelialan yrityksiä sekä tutkimus- että yrityshankkeita 25 miljoonalla eurolla. Teknologia-asiantuntija Kari Korhosen mukaan veronmaksajien varat ovat tuottaneet voittoa.

– Yksi veronmaksajan euro on suorina verotuottoina, työpaikkoina ja vienninkasvuna tuottanut 6-24 kertaa sen yhden euron verran, kun lasketaan mukaan ne yritykset, jotka ovat todella menestyneet, Korhonen kertoo.

Peliteollisuus on käytännössä lähes 100-prosenttisesti vientiteollisuutta, sillä kotimarkkinoiden osuus on pieni.

Pelialan kansantaloudellinen merkitys on tällä hetkellä vielä melko pieni. Viimeisimmät tilastot kuitenkin osoittavat, että ala muodostaa ICT-teollisuudesta jo hieman yli 10 prosenttia.

– Uskoisin, että lähivuosina pelialalla on jo kansantaloudellista merkitystä, Korhonen arvioi.

Näkyvyyden saaminen ongelma

Näkyvyyden saaminen peleille on usein rahasta ja sattumasta kiinni. Hyväkään peli välttämättä löydä käyttäjiä, sillä uusia mobiilipelejä julkaistaan päivittäin tuhansia.

Mukaan tarvitaan onnea.

Timo Ruohio

– Kaikista tärkeintä on hyvä peli. Mukaan tarvitaan onnea, Joensuun Tiedepuiston kehitysjohtaja Timo Ruohio miettii.

Suuret pelifirmat ostavat kuitenkin peleille tarjolla olevat mainospaikat, joten pienet pelintekijät tarvitsevat usein isomman julkaisijan taakseen. Osa alan ammattilaisista arvioi, että pienet yritykset tulevat häviämään pelikentältä. Kaikki eivät kuitenkaan yhdy väitteeseen.

Pieni pelifirma ei välttämättä menesty vaikka saisi taakseen ison julkaisijan.

Kallis peli voi "valua hukkaan"

Yhtä peliä saatetaan tehdä muutamasta kuukaudesta jopa muutamaan vuoteen. Pelin tekeminen voi maksaa satojatuhansia, mutta sille ei välttämättä koskaan löydy pelaajia.

– Ollaan voiton puolella, kun peliä on myyty puoli miljoonaa kappaletta, Suomen vanhimman pelitalon Housemarque toimitusjohtaja Ilari Kuittinen sanoo.

Joidenkin pelien budjetti voi olla tuotanto- ja markkinointikuluineen puoli miljardia.

Ilari Kuittinen

Housemarque tekee PlayStation4-pelejä ja sillä on yhteistyökumppanina Sony. Pc- ja konsolipelien budjetit ovat usein isommat kuin mobiilipelien.

– Joidenkin pelien budjetti voi olla tuotanto- ja markkinointikuluineen puoli miljardia, Kuittinen toteaa.

Mobiilipeleihien tuotantobudjetit ovat arvioiden mukaan korkeintaan muutamia miljoonia euroja. Markkinointiin rahaa saa laitettua käytännössä loputtomasti.

Vaikka pelaajia löytyisi mobiilipelille, eivät käyttäjät välttämättä maksa ilmaispelin käytöstä. Miljoonat ihmiset pelaavat ilmaispelejä, mutta valtaosa heistä ei käytä rahaa peleissä, eikä tekijöiden tilipussiin tipahda euroja.

Pörssi "headhunttaa"

Ruotsissa Tukholman pörssiin liittyi hiljattain ensimmäinen pelialan yritys. Nasdaq odottaa samaa Suomessa.

Parhaat aivot valitsevat usein listatun yhtiön.

Erja Retzén

– Nyt katsellaan lähtisikö ensimmäinen rohkea suomalainen mukaan, asiakkuuspäällikkö Erja Retzén hymyilee.

Nasdaq arvioi, että listautuminen toisi suomalaisille peliyrityksille lisää näkyvyyttä ja sitä kautta myös osaavia työntekijöitä.

– Parhaat aivot valitsevat usein listatun yhtiön, Retzén arvioi.

Markkinointipulmaa listautuminenkaan ei poista.

– Me suomalaiset olemme hyviä tuote-esittelijöitä. Harvoin sanomme, että ostatko vaan me sanomme, että tässä on hyvä peli, Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Timo Ruohio harmittelee.