Puistofilosofia lennättää pölyt Sokrateen kipsikuvasta

Filosofia voi kuulostaa jonkun mielestä korkealentoiselta ja arkielämästä etääntyneeltä. Ikaalisten puistofilosofia -tapahtuma pyrkii kuitenkin antamaan eväitä maailman menon ymmärtämiseen tuomalla keskustelut kesäiselle nurmikolle ja kyläkapakan hämärään.

Kotimaa
Professori Jaakko Hämeen-Anttila Ikaalisten puistofilosofiatapahtumassa
Professori Jaakko Hämeen-Anttila alusti Ikaalisten puistofilosofiatapahtumassa länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin yhteisestä taustasta. Jouni Tanninen / Yle

Ikaalisissa on meneillään kuudes puistofilosofia –tapahtuma (siirryt toiseen palveluun), jonka ohjelmassa on keskusteluja nurmikolla ja kyläkapakan hämärässä. Perjantaina ja lauantaina on vielä luvassa näkökulmaa kummituksiin, oman elämän merkitykseen ja talouskriiseihin.

Tapahtuma alkoi tiistaina. Alustuspuheenvuoron käytti Jaakko Hämeen-Anttila, joka työskentelee Helsingin yliopistossa arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina.

Toisinaan ajatellaan, että länsimainen ja islamilainen kulttuuri ovat perusteellisen erilaisia ja törmäyskurssilla. Hämeen-Anttila näkee asian toisin. Välimeren alueella tiedot ja taidot ovat vuosituhansien ajan vaihtuneet ristiin rastiin.

Kulttuurien vastakohtaisuus on näennäistä

– Tavallisesti jokin tietty aktiivinen kulttuurikeskus säteilee vaikutusta ympärilleen. Sitten se taantuu; tilalle nousee jokin toinen. Näin mennään, vuorovetona, Hämeen-Anttila kuvailee.

Esimerkiksi kreikkalaiset rakensivat aikoinaan oman tieteensä ja taiteensa aiempien mesopotamialaisten ja egyptiläisten osaamisen perustalle. Islamilaiset kulttuurit puolestaan jatkoivat kreikkalaisten perintöä ja siirsivät sitä paljon muille eurooppalaisille esimerkiksi Espanjan kautta.

– Minun on vaikea nähdä vastakkainasettelua länsimaisen ja islamilaisen kulttuurin välillä. Näen sitä valtioiden ja joidenkin ääriryhmien välillä, Hämeen-Anttila toteaa.

Hän muistuttaa Saksan ja Ranskan keskinäisestä historiasta: kahdesta maailmansodasta ja niitäkin vanhemmista konflikteista. Ristiriitaa on ollut enemmän kuin tarpeeksi, mutta tuskin perussyy löytyy kulttuurieroista.

Arabimaiden tiede oli pidemmällä kuin länsieurooppalaisten maiden ehkä 1100-1200 -luvun tienoille saakka. Sitten soihtu siirtyi vähitellen eurooppalaisten käteen. Nykyisin mietimme, kuinka pärjäämme amerikkalaisten ja kiinalaisten kanssa, ja ketä muita vielä onkaan tulossa.

Filosofia etsii näköalaa tosiasioihin

Mitä filosofialla on kaiken tämän kanssa tekemistä? Ainakin se yrittää löytää keinoja sen päättelemiseen, miten asiat oikeasti ovat. Harhakuvitelmiin ei ehkä kannata perustaa päätöksiä.

Filosofiaa on sanottu toisinaan muiden tieteiden äidiksi, josta muut alat ovat vähitellen eriytyneet esimerkiksi mittausmenetelmien kehittyessä.

Ikaalisten tapahtuma etsii myös totuuden rajoja. Perjantai-iltana ravintola No Namessa vaihdetaan ajatuksia siitä, miksi kummitukset ja muut hämäräpuolen ilmiöt ovat niin vaikeita tieteelle. Edes niiden olemassaoloa tai olemattomuutta ei aina pidetä tutkimisen arvoisena.

Yksi keino asioiden selventämiseen on tietysti, että poikkeaa Ikaalisten tapahtumassa.