1. yle.fi
  2. Uutiset

Mätäkuu on mätäkuu ilman helteitäkin

Suomalaisessa kansanperinteessä mätäkuuksi kutsuttu aika alkaa heinäkuun 23. päivästä – säistä riippumatta. Haavojen tulehtumisen ja ruokien pilaantumisen aika on liittynyt keskikesän helteisiin, mutta alunperin mätäkuun nimi on käännösvirhe.

Kotimaan uutiset
Muikkujen paistoa Kokkolan kalamarkkinoilla 2010.
YLE / Anssi Leppänen

Heinä-elokuuhun ajoittuva mätäkuu on kansanperinteen mukaan haavojen märkänemisen ja ruokien pilaantumisen aikaa. Vaikka ajanjakson nimityksen taustalla onkin käännösvirhe, on nimi silti osuva ihan tutkimuksenkin valossa.

Suomeen mätäkuun nimitys on ilmeisesti tullut tanskasta, johon se puolestaan napattiin saksankielisestä ilmauksesta. Wikipedia (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että Saksan kaskeamiseen liittyvä Rodenmonat-nimitys taittui Tanskassa muotoon råddenmånad eli mätäkuu.

2000-luvun alussa Töölön sairaalassa tehdyn tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella nimitykselle on joka tapauksessa katetta, sillä leikkaushaavojen infektiot ovat tavallista yleisempiä mätäkuun aikana.

Takavuosikymmeninä ennen kylmälaitteiden aikaa myös ruokien pilaantuminen eli mätäneminen kesähelteillä käy järkeen. Nykyaikanakin vatsatautien esiintymisessä voi loppukesästä olla nousua tilastoissa.

Helle toki nopeuttaa merkittävästi mikrobitoimintaa elintarvikkeissa (siirryt toiseen palveluun), mutta myös näin viileänä kesänä syynä voi olla mökki- ja kesäkeittiöiden puutteellinen elintarvikehygienia (siirryt toiseen palveluun).

Mätäkuu on ollut merkittynä esimerkiksi Helsingin yliopiston almanakkaan ajalle 23.7-23.8. viimeksi vuonna 1995.

Lue seuraavaksi