Omistajalla on oikeus lopettaa terve lemmikki – eläinlääkärin ei tarvitse tietää kasvattajasopimuksista

Kissan tai koiran omistaja saa lain mukaan yksiselitteisesti päättää lemmikkinsä lopettamisesta – oli sitten kyse vanhasta tai nuoresta ja terveestä eläimestä. Eläinlääkärin vastuulla on varmistua vain eläimen omistajasta, mutta omistajan ja kasvattajan välisistä sopimuskiistoista hänen ei tarvitse tietää. Kissaliittokin neuvoo menemään riitojen kanssa käräjille.

Kotimaa
Kissa lattialla.
Yle

Yle Pohjanmaan tietoon on tullut tapaus, jossa kissan omistaja vei kissansa lopetettavaksi ilmoittamatta siitä ajoissa kasvattajalle. Kissasta tehdyssä kauppasopimuksessa kasvattajalle oli merkitty etuosto-oikeus kissaan, mikäli omistaja aikoisi luopua eläimestä.

Suomen Kissaliitossa tapauksesta tiedetään. Puheenjohtaja Veikko Saarela ei ole aiemmin törmännyt vastaavanlaiseen tapaukseen, ja tarkemmin taustoja tuntematta hän ei halua ottaa kantaa kyseiseen tapaukseen. Yleislinja on kuitenkin selvä.

– Jos puhutaan terveen eläimen lopettamisesta, niin sehän on ehdottomasti tuomittavaa ja täysin käsittämätöntä. Kissaliitto ei missään tapauksessa hyväksy sellaista. Siihen voi käräjäoikeuskin ottaa kantaa mutta Kissaliiton kanta on ehdoton ei.

Suomessa yleisesti käytetty Kissaliiton kauppasopimus velvoittaa omistajaa ottamaan yhteyttä myyjään, mikäli hän joutuu luopumaan kissasta. Myös löytöeläinkodit tekevät eläimistä vastaavanlaisen sopimuksen.

Lemmikki on esine – omistajan päätökseen mahdoton puuttua

Lain mukaan eläimen lopettaminen on omistajan yksiselitteinen oikeus, koska lainsäädäntö rinnastaa eläimen esineeseen. Eläinlääkärin valtuudet ovat vähäiset.

– Se on aina omistajan päätös. Siinä mielessä eläinlääkäri ei tee väärin, jos eläin tuodaan vastaanotolle lopetettavaksi, vaikka se olisi terve ja nuori. Eihän se mukavaa työtä tietenkään ole, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.

Eläinlääkäri saa kieltäytyä eläimen lopettamisesta, jos se ei ole sairas – heitäkin on, tietää Kirsi Sario. Silloin keskusteluun nousee uuden kodin etsintä.

– Tiedän, että moni kollega tekee niin, että alkaa kerätä lopetettavaksi tulevia eläimiä itsellensä, mutta se ei tietenkään ole kannatettava tapa.

Useimmiten omistajan jo tehtyyn päätökseen on Sarion mukaan vaikea vaikuttaa. Hyvin yleistä on, että omistaja vaihtaa eläinlääkäriä.

– Jos ihminen on päätöksen tehnyt, niin sitä on vaikea enää pyörtää. Jos on ajatellut, ettei tässä ole mitään muuta vaihtoehtoa, niin sitten omistaja menee toiselle eläinlääkärille.

Kauppasopimus tehoton?

Eläinlääkäri on vastuussa siitä, että hän lopettaa oikean eläimen ja oikean omistajan eläimen. Erilaisista kasvattajasopimuksista eläinlääkärin ei edes tarvitse tietää.

– Aina silloin tällöin on tapauksia, että joku muu kuin eläimen omistaja tuo eläimen lopetettavaksi, ja siinä pitää sitten varmistaa, että ollaan oikealla asialla. Sanotaan nyt, ettei esimerkiksi lopeteta naapurin kissaa, Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario sanoo ja jatkaa:

– Jos on tehty sopimusrikkomus, silloin kasvattaja ja omistaja joutuvat riitelemään keskenään.

Myös Kissaliitto jättäytyy ulos riidoista. Järjestö vaatii jäseniltään aina kirjallista kauppasopimusta kissanpennuista, mutta riitatilanteeseen on liiton lähes mahdoton puuttua.

– Kissaliiton kauppasopimusten mukaan sopimusrikkomukset ratkaisee aina käräjäoikeus sen takia, että lain edessä lemmikkieläin rinnastetaan tavaraksi – vaikka siihen liittyy paljon tunteita. Osapuolet voivat pyytää myös sovintoneuvottelua kuluttajaneuvojalta. Tämän tyyppisiin kahdenvälisiin kauppoihin Kissaliitolla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta puuttua, toteaa Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela.

Neuvo kasvattajalle: Mene käräjille

Veikko Saarelan mukaan räikeässä sopimusrikkomuksessa kasvattajan kannattaa ehdottomasti viedä asia käräjäoikeuden arvioitavaksi. Myös Kissaliittoon kannattaa olla yhteydessä, sillä jos sopimusrikkomuksen tehnyt on itsekin kasvattaja, voi hän saada kurinpalautusta liitolta.

– Meillä kasvattaja sitoutuu tekemään kirjallisen kauppasopimuksen jokaisen pennunostajan kanssa ja vastapuoli myös totta kai sitoutuu noudattamaan kauppasopimusta. Meillä (liitolla) on mahdollisuus kieltää määräajaksi tai kokonaan kasvattajan toiminta meidän piirissä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Saarela kertoo, että eläinkaupoissa syntyy riitoja melko harvoin, vaikka Kissaliiton kautta rekisteröidään vuosittain peräti viitisentuhatta rotukissanpentua.

Moraalista painia

Yleensä eläinlääkärit kysyvät, miksi omistaja on päätynyt eläimen lopettamiseen, mutta aihe on herkkä. Selvin tilanne on silloin, kun eläin on vanha ja sairas, mutta jos lopettamisen syynä on se, ettei eläin sopeudu perheeseen tai laumaan tai sillä on käytöshäiriöitä, on totuuden näkeminen hankalaa.

– Eläinlääkärin on aika vaikeaa siinä vastaanotolla ottaa kantaa, onko päätös oikea tai väärä, mutta en usko, että kukaan jättää kysymättä tällaisessa tapauksessa, miksi lopettamiseen on päädytty, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.

Nuoren ja terveen eläimen lopettaminen on eläinlääkärille vaikea moraalinen kysymys.

– Eläinlääkäri haluaa eläimen parasta, haluaa parantaa eläimiä. Eihän eläinlääkärin kutsumus ei ole lopettaa terveitä, nuoria lemmikkejä, se on jotain ihan muuta, Sario toteaa.