Koe uusi yle.fi

Valtio ei tarvitse Koitsanlahden hovia – kiinteistö tulee myyntiin kuluvan vuoden aikana

Parikkalassa sijaitseva Koitsanlahden hovi on ollut kiinni viimeiset 24 vuotta. 1600-luvulla perustettu tila toimi sitä ennen 30 vuotta museona.

Koitsanlahti, Parikkala
Koitsanlahden Hovi
Yle

Senaatti-kiinteistöt laittaa Parikkalassa sijaitsevan Koitsanlahden hovin myyntiin vielä kuluvan vuoden aikana.

Museovirastolta lausunnon mukaan Koitsanlahden hovin myymiselle ei ole estettä. Koitsanlahden hovi myydään tarjousten perusteella.

Korjauskustannukset hirvittävät

Ennen julkista myyntiä Senaatti-kiinteistöt aikoo vielä selvittää, onko Parikkalan kunta halukas ottamaan Koitsanlahden hovin ylläpidettäväkseen. Aiempin neuvottelujen perusteella kunta on pitänyt Koitsanlahden hovia liian kalliina kohteena. Päärakennuksesta tehdyn kuntoarvion mukaan katto, ikkunat ja ovet vaativat kunnostusta.

– Korjaukset tulevat kalliiksi. Esimerkiksi katto, joka Museoviraston piti laittaa kuntoon vuonna 2010, on edelleen korjaamatta, sanoo Parikkalan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn.

Hän harmittelee, ettei valtiolla ole mielenkiintoa kunnostaa ja pitää yllä Suomen ainoata lahjoitusmaakartanoa.

Sama asia harmittaa myös Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen puheenjohtaja Antti Vanhasta. Hänen mielestään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei olisi pitänyt siirtää Senaatti-kiinteistöille.

– Koitsanlahden hovi käsittää koko miljöön rakennuksineen, peltoineen ja kasveineen. Valitettavasti ajatus sen ylläpitäjäksi harkitusta säätiöstä ei ole ottanut tuulta purjeisiin, sanoo Vanhanen.

Pari tiedustelua tullut

Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Kari Kervinen kertoo, että hovista on tullut pari tiedustelua.

– Sellaisilta tahoilta, jotka ovat aikaisemmin olleet tavalla tai toisella tilan kanssa tekemisissä, hän tarkentaa.

Suomen ainoa lahjoitusmaakartano

Parikkalan Koitsanlahdessa, aivan Kuutostien tuntumassa sijaitseva Koitsanlahden hovi on Suomen ainoa lahjoitusmaakartano.

1600-luvulla perustetun tilan päärakennusta ja pihapiiriä ympäröi noin kuuden hehtaarin maa-alue, joka rajoittuu Simpelejärveen.

1700-luvulla hovista tuli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano, jonka tiluksilla Uukuniemen, Saaren ja Parikkalan talonpojat tekemässä ilmaisia työpäiviä.