Kivikauden perimä saa ihmisen pelkäämään – “Vaistosta voi opetella pois”

Tähtitieteen professori Esko Valtaoja sanoo, että nyky-yhteiskunta kehittää ihmistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kivikautisista vaistoistakin voi opetella pois, kuten erilaisuuden pelosta.

tiede
varjokuva veitsestä tappajan kädessä
Satu Krautsuk / Yle

Ihminen kantaa menneitä vuosituhansia perimässään esimerkiksi kivikaudella kehittyneissä vaistoissaan, jotka muun muassa saavat ihmisen kavahtamaan tuntematonta ja uutta – potentiaalista uhkaa.

– Se on evoluution tuotetta, että ihminen pelkää esimerkiksi erilaisuutta, muukalaisuutta ja tuntematonta, ja kokee suoranaista vihaa näitä kohtaan – tuolta tulee jotain, jota en tunne. Tällainen lähestymistapa on vaistoissamme edelleen, tähtitieteen professori Esko Valtaoja sanoo.

Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse alistua vaiston aiheuttamaan pelkoonsa.

– Vaistosta voi opetella pois. Epäilemättä hyvin suuri osa maailmastamme on nimenomaan opetuksen tuotetta, ja maailmamme ja yhteiskuntamme on tällainen itse itseään eteenpäin vievä systeemi. Lapset aloittavat nollasta, ja silloin osaamme vain kolme temppua: parkua, paskoa ja lutkuttaa tissiä. Siitä me kaikki aloitamme, mutta meidän ei tarvitse oppia kaikkea uudestaan ja keksiä yrityksen ja erehdyksen kautta, Valtaoja sanoo.

– Toisin kuin eläimet, ihmiset pystyvät siirtämään kaiken oppimansa seuraaville sukupolville. Sillä tavalla me kehitymme, vaikka sitä ei aina uskoisikaan. Paljon mokaamme edelleen, mutta pitkälle on tultu ja paljon on opittu. Meitä kasvatetaan yhä paremmin, elämme yhteiskunnassa, joka tarjoaa paremmin ravintoa ja enemmän virikkeitä kuin koskaan aiemmin.

Teknologinen aikakautemme kehittää aivojamme

Esko Valtaoja kertoo, että ihmisen älykkyyden kasvusta tai laskusta kiistellään tiedepiireissä. Standartoitujen älykkyystestien keskivertotulosta on kuitenkin jouduttu muokkaamaan kaikissa niitä käyttävissä maissa vuosikymmenestä toiseen viimeisen vuosisadan aikana, koska ihmisten älykkyys kasvaa hurjaa vauhtia.

Meitä kasvatetaan yhä paremmin, elämme yhteiskunnassa, joka tarjoaa paremmin ravintoa ja enemmän virikkeitä kuin koskaan aiemmin.

Esko Valtaoja

– Puhutaan Flynnin ilmiöstä, jonka mukaan seuraava sukupolvi on edellistä keskimääräisesti älykkäämpi. Tuskinpa me geenimuutoksen eli mutaation kautta olemme tulleet erityisen älykkäiksi, mutta elämme aikaa, jossa on paljon virikkeitä.

– Jos ajatellaan brutaalisti, niin ennen vanhaan lapsena kuuntelimme satuja ja tarinoita sekä leikimme kävyillä, ja kärjistetysti se oli siinä. Nyt 2–3-vuotiailla on koko maailman virikkeet, sadut, pelit ja muut ulottuvillaan, ja tutkitusti ne kehittävät aivojamme, Valtaoja sanoo.

Mutta liika on liikaa teknologian kautta saatavien virikkeidenkin kanssa, sanoo tähtitieteen professori.

– Pitäisi olla monipuolisuutta eikä hurahtaa vain yhteen asiaan – ei pelkästään kävyillä leikkimiseen tai videopeihin tai muuhun teknologiaan.