Miten vaikuttavat vuonotroolarit lohennousuun Tenolle?

Norjan meriliikennettä kuvaavaa nettipalvelua seurannut utsjokelainen on huomannut, että Tenovuonon suulla parveilee usein aluksia, jotka harjoittavat troolikalastusta. Kun kesän kuuma puheenaihe on lohen kalastuksen rajoittaminen Tenolla, niin ei voi olla pohtimatta, että mitenhän Tenovuonon troolarit vaikuttavat Tenon lohikantoihin.

Sápmi
Lohenpyynti

Tenon sopimus ja Tenon lohikannat ovat tämän kesän kuumia puheenaiheita, sillä Suomen ja Norjan väliset Tenon sopimusneuvottelut ovat pattitilanteessa.

Yksi kiistakysymys on lohen kalastuksen rajoittaminen Tenolla. Tenon lohikantojen heikentymisen vuoksi Norja haluaisi rajoittaa Suomelle elintärkeää matkailijoiden vapakalastusta ja Suomi puolestaan Tenon alajuoksulla tapahtuvaa paikallisten ajoverkko- ja lohipatopyyntiä.

Utsjokelainen kiinnitti nettipalvelussa huomiota Tenovuonolla parveileviin troolareihin

Tenon tilanteesta kiinnostunut utsjokelainen Mika Länsman on seurannut Norjan rannikon meriliikennettä kuvaavaa marinetraffic.com-nettisivua.

Länsman on kiinnittänyt huomiota siihen, että nettipalvelun mukaan nimenomaan Tenovuonon lähistöllä näkyy usein pieniä, 10–20-metrisiä kalastusaluksia.

Tenovuono on Pohjois-Norjan Finnmarkin läänissä sijaitseva Barentsinmeren lahti, johon Teno laskee.

Vaikka Mika Länsman ei väitäkään, että Tenovuonolla ajavat alukset pyytäisivät lohta, niin ne ovat kuitenkin niillä main, josta lohi lähtee nousemaan Tenoon ja johon lohenpoikaset taas palaavat mereen.

– Tuntuu omituiselta, että pyyntialukset ovat juuri siinä, mistä lohen pitäisi nousta Tenoon, Länsman ihmettelee.

Kalastusalusten kesittymistä kuvaa Mika Länsmanin mielestä hyvin se, että Mehamnin ja Båtsfjordin välillä näkyy suunnilleen saman verran veneitä kuin Tromssan ja Mehamnin välillä.

Toisaalta Varangerin alueella kalastusaluksia on tuskin havaittavissa.

"Troolikalastusta valvotaan hyvin tarkasti"

Aslak Kylmäniemi Nuorgamista on ottanut selvää Norjan rannikon kalastustavoista.

Kylmäniemi sanoo, että alukset, jotka näkyvät lähellä Tenonvuonoa pyytävät aivan muita kaloja kuin lohta. Troolarit troolaavat vuonoa hyvien sei- ja turskasaaliiden toivossa.

– Tenon sopimuksen paikallisten kuulemistilaisuudessa Norjan neuvotteluryhmän vetäjä oli kertonut, että troolausta valvotaan niin tarkasti, että käytössä ovat jopa helikopterit. Alusten pyyntimääriä seurataan päivittäin, Kylmäniemi kertoo.

"Mistä se verkko tietää, että mikä kala sinne saa mennä ja mikä ei?"

Mika Länsman ja Aslak Kylmäniemi olivat keskustelemassa aiheesta Yle Sápmin Kesäradiossa.

Keskustelun lopussa Länsman jää vielä pohtimaan sitä, miksi juuri Tenovuonon lähistöllä on niin paljon troolareita, kun taas Varangerin alueella niitä juuri näy. Länsman on sukelluksen harrastajana huomannut, että Varangerin alueella on kuitenkin hyvin kalaa.

Länsman kysyykin, että mistä verkko tietää mikä kala siihen ottaa.

– Meressä on kohta, turskaa ja muita kaloja. Mistä se verkko tietää, että mikä kala sinne saa mennä ja mikä ei. Ja kun kuitenkin lohi on sellainen kala, joka pyydystää ja syö muita kaloja meressä, niin siellähän se on niiden muiden kalojen perässä meressä. Troolareiden verkkoihinhan menee kaikenlaisia kaloja. Sitä mietin, että miten siinä käy lohelle. Ja vaikka lohi ei jäisikään verkkoon, niin se voi haavoittua ja kuolla myöhemmin, Länsman pohtii.

Tenon sopimusneuvotteluiden on määrä jatkua elokuussa.