Asiantuntija: Kiertotalous suojaisi uusilta Kreikka-kriiseiltä

Kiertotalouden ideana on hyödyntää materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Sitran asiantuntijan Ernesto Hartikaisen mukaan myös vapaakauppasopimuksissa tulisi huomioida se, että sopimuksia tehdään vain kestävällä pohjalla toimivien tahojen kanssa.

Kotimaa
Ernesto Hartikainen
Suomen itsenäisyysrahastossa Sitrassa uskotaan, että Eurooppa voisi välttää Kreikan tyyppiset talouskurimukset kiertotalouden avulla. Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Haastattelussa asiantuntija Ernesto Hartikainen.

Suomen itsenäisyysrahastossa Sitrassa uskotaan, että Eurooppa voisi välttää Kreikan tyyppiset talouskurimukset kiertotalouden eli materiaalien tehokkaamman kierrättämisen ja hyödyntämisen avulla. Ajatus perustuu omavaraisuuden vahvistamiseen.

– Kiertotalous pystyy vahvistamaan talouksien omavaraisuutta. Jos katsotaan yksittäisiä jäsenvaltioita Euroopassa, niin ollaan hyvin riippuvaisia kriittisten resurssien tuonnista. Omavaraisuuden rakentamisella vahvistetaan kotimaista taloutta, eikä olla niin riippuvaisia tuonnista ja siten herkkiä tällaisille shokeille, selitti asiantuntija Ernesto Hartikainen Sitrasta Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Esimerkiksi Kreikka oli voimakkaasti riippuvainen tuonnista muun muassa Saksasta ja Venäjältä.

Meidän pitäisi rakentaa järjestelmä, jossa on kannattavampaa korjata joku rikki mennyt pesukone kuin ostaa uusi.

Ernesto Hartikainen

Toisaalta vapaakauppasopimukset, kuten TTIP, voivat muodostaa uhan kiertotalouden vahvistamiselle.

– Kestävyyskriteerit on tässä tärkeitä, eli miettiä, että nämä tahot, joiden kanssa vapaakauppasopimuksia tehdään, niin heillä on yhtä kestävä pohja ja kriteerit näille palveluille, Hartikainen pohtii.

Nykyjärjestelmä ei kannusta korjaamaan

Täydellisessä kiertotaloudessa ei syntyisi ollenkaan jätettä.

– Nykyinen lineaaritalous perustuu siihen, että kaivetaan resursseja maasta, tuotetaan tuotteita, kulutetaan niitä ja lopulta heitetään kaatopaikalle jätteitä. Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan materiaalista tuotettu arvo pitämällä materiaali mahdollisimman pitkään kierrossa, Hartikainen kuvaa.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että jätteet kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti ja rikki mennyttä ei heti viskata pois, vaan se korjataan.

– Käytännössä kiertotalous voi olla monenlaisia asioita, mutta esimerkiksi yritykset voivat suunnitella mahdollisimman pitkään kestäviä tuotteita, ja huoltaa ja korjata rikki menneitä tuotteita, jotta niitä voidaan käyttää mahdollisimman kauan. Meidän pitäisi rakentaa järjestelmä, jossa on kannattavampaa korjata joku rikki mennyt pesukone kuin ostaa uusi. Tällä hetkellä meidän järjestelmämme ei välttämättä tue sellaista.

Kuluttajat voivat miettiä, miten voivat omilla ostoillaan tukea kiertotalouden syntymistä.

Ernesto Hartikainen

Tätä voitaisiin tukea esimerkiksi verotusratkaisuilla.

– Sen sijaan, että verotetaan työn tekemistä, niin pitäisi enemmän verottaa kulutusta, Hartikainen linjaa.

Myös jakamistalous kuuluu olennaisesti kiertotalouteen, ja Hartikaisen mukaan esimerkiksi autot ja talot pitäisi hyödyntää resursseina tehokkaammin sen sijaan, että ne ovat pitkiä aikoja käyttämättöminä.

Lisää työpaikkoja?

Ernesto Hartikaisen mukaan se, että materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään, voi myös synnyttää lisää työpaikkoja.

– Ajatus kiertotaloudessa on tuottaa korkeamman arvonluonnin tuottavia työpaikkoja. Jos mietitään vaikka fosforin tuontia, niin fosforia tarvitaan maataloudessa ruuantuotantoon, niin sen sijaan että vain tuodaan fosforia, niin voidaan luoda tutkimus- ja kehitystyöpaikkoja, joilla mietitään, miten luodaan sellaisia ratkaisuja, että nama fosforit saadaan kiertoon täällä Suomessa ja sitä kautta vahvistettua omavaraisuutta ja luotua työpaikkoja. Näille ratkaisuille löytyy kysyntää myös maailmalla.

Tekemistä riittää niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin sekä yksityisillä kuluttajilla.

– Julkisen sektorin tehtävänä on luoda sellainen toimintaympäristö, joka edesauttaa kiertotalouden syntymistä, yritykset voivat miettiä omia liiketoimintamallejaan, tuotteitaan ja palveluitaan ja yksityiset kuluttajat voivat miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään eli miten voivat omilla ostoillaan tukea kiertotalouden syntymistä, Hartikainen sanoo.