25 vuotta yhdistymisestä – länsisaksalaiset ovat ylimielisiä, itäsaksalaiset valittajia

Saksassa raja-aita lännen ja idän välillä näyttäisi edelleen olevan pystyssä. Tutkimuksen mukaan samanmielisiä lännen ja entisen DDR:n osavaltioiden asukkaiden välillä ollaan lähinnä yhdestä asiasta. Molemmat haukkuvat toisiaan besserwissereiksi.  

Ulkomaat
Saksan kannattajat seuraavat jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja Berliinissä.
Saksan kannattajat seuraavat jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja Berliinissä 30. kesäkuuta 2014.Joerg Cartensen / EPA

Saksan yhdistymisen vaikutuksia säännöllisesti seuraavan Berlin-Institut für Bevölkerung und Entwicklung (siirryt toiseen palveluun)– tutkimuslaitoksen raportista selviää, että lähes puolet saksalaisista sanoo lännen ja idän välillä olevan vielä selkeitä eroja.

Kolmannes itäsaksalaisista pitää läntisiä maanmiehiään ylimielisinä. Nämä taas pitävät itäsaksalaisia valittajina. Tutkimuksen tekijät yllättyivät itsekin edelleen vallalla olevista voimakkaista eroista.

Idässä asuvat tienaavat edelleen vain 75 prosenttia lännen tasosta. He paiskovat enemmän töitä, mutta jäävät jälkeen tuottavuudessa.

Lännessä naiset käyvät harvemmin töissä. Sen vuoksi itäisen Saksan lasten päivähoitopalvelut ovat länttä huomattavasti kehittyneempiä. Kinaa lännen ja idän välillä syntykin helposti siitä, onko alle kouluikäisen hyvä olla kodin ulkopuolella.

Kaikkein rikkaimmat ovat kaikki lännessä

Saksan kartalle sijoitettuna käy ilmi, että maan 500 rikkaimmasta vain 20 asuu itäisen Saksan puolella. Heistäkin 14 asuu entisessä Länsi-Berliinissä.

Lännen puolen asukkaista myös yhä useampi on hyvätuloinen, kun taas idässä poljetaan lähes paikoillaan. Idän kotitalouksien nettovarallisuus ei yllä edes puoleen lännen kotitalouksien varallisuudesta. Läntisissä osavaltioissa asuvien keskimääräinen netto-omaisuus on 153 000 euroa henkeä kohden.

Idässä jo 110 000 euron omaisuudella pääsee kymmenen rikkaimman prosentin joukkoon. Lännessä rikkaimpaan kymmenykseen päästäkseen omaisuutta on oltava 240 000 euroa.

Suurin ero selittyy asuntojen arvolla. Idässä vanhan omakotitalon neliöhinta saattaa jäädä alle 500 euron, kun esimerkiksi Münchenissä vastaavasta joutuu maksamaan 6 000 euroa.

Varallisuus tekee vaativammaksi

Entisen Itä-Saksan asukkaat ovat nyt tyytyväisempiä kuin koskaan yhdistymisen jälkeen. Silti heistäkin tyytyväisimmät ovat vain yhtä tyytyväisiä kuin tyytymättömimmät länsisaksalaiset.

Idän asukkaat ovat myös länttä pessimistisempiä. Sen arvellaan johtuvan myös tietoisuudesta, että toisilla menee paremmin. Kaksi kolmesta itäsaksalaisesta kokee, että he eivät ole saaneet sitä osaa taloudellisesta hyvinvoinnista, joka heille kuuluisi. Lännessä kaksi kolmesta ajattelee juuri toisin päin.

Vaikka idässä varallisuus on kasvanut huomattavasti 25 vuoden aikana, niin se ei yksin johdakaan tyytyväisyyden lisääntymiseen. Ratkaisevampaa onkin tunne tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti, sanotaan raportissa.

Muutos päässä vaatii enemmän kuin yhden sukupolven

Kaikkiaan 25 eri asiaa käsittänyt tutkimus kertoo karusti, kuinka 25 vuotta ei riitä hälventämään ennakkoluuloja.

Itäisen Saksan asukkaat pitävät itseään länsisaksalaisia ahkerampina, mutta samaa mieltä itsestään ovat myös länsisaksalaiset. Samoin on kaikkitietävyyden laita. Besserwisser on aina se toinen.

Itäsaksalaisista huomattavasti suurempi osa pystyy luettelemaan tyypillisiä länsisaksalasia piirteitä kuin toisin päin. Kaikkiaan joka kolmas saksalainen ei kuitenkaan näe idän ja lännen välillä juuri mitään eroa.

Joissakin asioissa eroa ei edes ole. Läntinen Milka-suklaa tai itäinen Rotkäppchen-kuohuviini maistuvat molemmille. Varsinkin nuoremmat kuluttavat samoja tuotteita ja käyttävät samoja tuotemerkkejä.

Kysyttäessä lähes kaikki itäsaksalaiset asemoivat itsensä henkisesti länteen. Idän suuntaan kaipailijoita on harvassa.