Henkilökuva: Pätkäministeri, kokoomuskomeetta ja uuttera virkanainen Laura Räty tietää olevansa etuoikeutettu

Laura Räty on halunnut päättää asioista siitä saakka, kun hän täytti kymmenen. Kova pyrky, noste ja omistautuminen ovat vieneet kovatahtoiseksi kuvatun naisen Helsingin kaupungin suurimman sektorin johtajaksi ja pätkäministeriksi Stubbin hallitukseen. Eduskunnan ovet vain eivät aukea millään.

henkilökuvat

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuka?

  • Laura Räty, os. Ämmälä, 37
  • Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja
  • Oli Alexander Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministeri vuoden ajan
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta
  • Harrastaa juoksua ja ratsastusta

Laura Rädyn sihteeri soittaa kolmannen kerran, ja vakuuttaa, että apulaiskaupunginjohtaja on kyllä tulossa. Lopulta tämä paukahtaa Café Esplanadin ovesta 45 minuuttia myöhässä vuolaasti pahoitellen.

Täsmälliselle ihmiselle repeilevä aikataulu on paha paikka. Lomailevien kollegojen tuuraaminen tarkoittaa venyviä palavereja, joiden asialistat poukkoilevat läpi kaupungin kaikkien hallinnonalojen.

– Musta on kuitenkin ihanaa olla kesällä töissä. Saa perehtyä asioihin, ehtii tavata ihmisiä ja tutustua muihinkin kuin omaan toimialaansa, huokaisee Räty ja on täydellisen läsnä seuraavan tunnin ajan.

Lukioaikoina Ressussa oli aikaa laittaa maailmaa kuntoon päivät pitkät. Sen koommin hän ei ole ehtinyt juuri lempikahvilassaan istuskella.

– Mutta laita siihen juttuun, että tietysti me oltiin täällä vasta koulupäivän jälkeen, Räty nauraa.

Laura Räty haluaa, että perheiden arki rullaa

Laura Räty on hyväosainen, ja tietää sen. Lapsuus ja nuoruus kahden lääkärivanhemman perheessä oli monin tavoin huoleton. Sitä on ollut myös aikuisuus; vakautta, vaurautta ja valtaa. Laaja ystäväpiiri koostuu enimmäkseen toisista hyvin koulutetuista, hyvin tienaavista ja hyvin aktiivisista ihmisistä.

Yksi hyvän elämän elementti ovat perheen tyttäriä päivittäin hoitavat isovanhemmat, jotka mahdollistavat vanhempien vapauden. Tulotaso taas takaa sen, että sen mitä ei itse ehdi kotona hoitaa, sen voi ostaa.

Räty on kaikesta tästä kiitollinen juostessaan kokouksesta toiseen. Hän on painanut töitä 20 vuotta ja tekee niin vastakin.

– Tässä työssä ei viedä itse lapsia joka aamu hoitoon ja haeta iltapäivällä. Minusta ei koskaan tule pullantuoksuista äitiä. En tunne huonoa omaatuntoa siitä, että joku muu siivoaa kotini. Se on kuitenkin sisäänrakennettua, että äidillä on päävastuu ja päävastuu myös huonosta omastatunnosta.

Räty hankki kokoomuksen jäsenkirjan jo 15-vuotiaana. Politiikka elämäntapana ei ollut verenperintöä, vaan sisäisen palon sanelema pakko. Lopulta vanhempiensa tavoin lääkäriksi opiskellut Räty hylkäsi politiikan vuoksi ”maailman parhaan ammatin”. Se otti kotona koville.

– Sanotaan nyt niin, etten saanut kaikkein suurinta kannustusta ja tukea, kun tein päätöstä siitä, jätänkö kliinisen lääkärintyön. Lääkärikunta ajattelee hirveän konservatiivisesti niin, että lääkärin paikka on sairaalassa ja leikkaussalissa. Hallinnollinen työ on hairahtumista oikealta lääkärinuralta.

Laura Räty tietää olevansa etuoikeutettu. Kun arki rullaa, jää aikaa myös tärkeimpään; lasten kanssa olemiseen. Kaikilla samaa mahdollisuutta ei ole ja se on yksi asia, joka Rätyä politiikassa ajaa. Palveluiden pitää olla sellaisia, että myös heikommassa asemassa olevat äidit voivat käydä työssä, osallistua yhteiskuntaan ja olla silti läsnä perheelleen.

Poliittisten vastustajien mielestä kuitenkin juuri etuoikeutettu elämä on tehnyt Rädyn sokeaksi sille, miten suuri osa ihmisistä elää.

Tässä työssä ei viedä itse lapsia joka aamu hoitoon ja haeta iltapäivällä. Minusta ei koskaan tule pullantuoksuista äitiä.

Myötätunto ei ole Rädyn laji – politiikka on

Politiikan vastarannalle Rädyn tausta näyttäytyy kylminä arvoina. Etenkin hänen talousnäkemyksiään pidetään kokoomuksen oikean laidan tyylipuhtaina edustajina. ”Räty yksityistäisi varmaan kaupungin puutkin, jos voisi”, leukailee eräs valtuutettu.

Laura Rädyn poliittinen aikajana:

  • 1977 Syntyy
  • 1987 Oppilaskuntaan
  • 1992 Kokoomukseen
  • 1997 Suomen Lukiolaisten liiton varapuheenjohtajaksi
  • 2005 Helsingin kaupunginvaltuustoon
  • 2009 Helsingin kaupunginhallitukseen ja kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon
  • 2011 Jää kansanedustajan paikasta 27 äänen päähän. Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.
  • 2013 Kuntien eläkevakuutus Kevan hallituksen puheenjohtajaksi
  • 2014 Sosiaali- ja terveysministeriksi Stubbin hallitukseen
  • 2015 Ehdolla eduskuntaan. Ääniä 800 edellisvaaleja vähemmän. Palaa apulaiskaupunginjohtajaksi.

Kriitikoiden mukaan empatia ei ole Rädyn vahvin ominaisuus. Heidän mielestään tällä ei ole käsitystä niukkuudesta, saati todellisesta hädästä. ”Se näkyi esimerkiksi paperittomien terveydenhoidon vastustamisessa.”

Vasemmalta laidalta taas huudellaan Rädyn kuuluvan ”kokoomusmafiaan”, joka junailee itselleen ja kavereilleen hyviä virkoja ja mehukkaita etuja.

Rädyn läheisiä arviot raivostuttavat. Räty sai pikakurssin kurjuudesta viime laman aikana, kun hän kunnallispoliitikkona otti vastaan toimeentulotukihakemusten vyöryn. ”Laura on aina halunnut muuttaa maailmaa paremmaksi kaikille”, painottaa läheinen ystävä.

Myös valtuutettu toisesta puolueesta antaa Rädylle kiitosta. Hänen mukaansa tämä suhtautuu erittäin intohimoisesti politiikkaan, eikä esimerkiksi naisten aseman puolustaminen työelämässä palvele vain omaa viiteryhmää.

Toisen mielestä Rätyä ajaa eteenpäin se, että tämä ei kerta kaikkiaan kestä asioita, jotka ovat hänen mielestään järjettömiä tai tyhmiä.

Kovinkaan intohimo ei riitä kaikkeen. Eduskuntaan Räty on pyrkinyt kahdesti ja jäänyt rannalle, vaikka rahaa kampanjaan paloi tänäkin keväänä 70 000 euroa. Suomen suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen budjetti on yli kaksi miljardia euroa.

Se, mitä talossa tapahtuu, vaikuttaa suoraan 600 000 helsinkiläisen elämään. Suhteellista ja absoluuttista valtaa on, joten miksi ihmeessä pitäisi päästä kansanedustajaksi? Sitä Räty ei oikein itsekään tiedä.

Maksoiko Räty kokoomuksen vaalilaskun?

Räty oli avoimen pettynyt vaalitappiostaan, mutta vakuuttaa nyt, ettei se enää kirvele sielua. Hän kuvailee silmät loistaen, miten paljon rakastaa nykyistä työtään.

– Haluan tehdä työtä, jolla on tarkoitus, vaikka se onkin puolustusvoimien slogan. Sitä voi tehdä monessa paikassa.

Kokoomusriveistä arvellaan, että kannattajat halusivat näpäyttää puolue-eliittiä, johon Rädyn katsottiin kuuluvan. Osan mielestä Räty kaivoi myös itse poliittista kuoppaansa.

Ensin hän joutui selittelemään sitä, että oli aikanaan muuttanut lääkärintoimensa sivutuloja osingoiksi, sitten puolustelemaan ystävänsä Lasse Männistön valintaa tuuraajakseen. Ministerinä hän taas sai yleisönosastot villiintymään arveltuaan Verkkouutisissa, että hyvin pieni joukko suomalaisvanhemmista elää alle 2600 eurolla kuussa.

Lähipiiriä uutisointi turhautti. ”Lauralla ei ollut osaa eikä arpaa sijaiskuvioissa, vaikka se siltä saatiin näyttämään. Ja pienituloisia koskevan kommentin toimittaja nosti tarkoitushakuisesti esiin, vaikka ymmärsi, mitä Laura tarkoitti. Mielenkiintoista, että lokaa lensi puolueen omasta mediasta”, ihmettelee eräs ystävä.

Räty on kuitenkin paikannut imagoaan poliitikoille harvinaisella tavalla; myöntämällä virheensä ja pyytämällä anteeksi.

Pienituloisia koskevan kommentin toimittaja nosti tarkoitushakuisesti esiin, vaikka ymmärsi, mitä Laura tarkoitti.

Saamattomuus riipii Rätyä

Laura Räty

Helsingin palveluita on mullistettu suurella luudalla ja Räty on muutoksista innoissaan. Hän pitää spontaanin esitelmän siitä, miten tärkeää on hallintohimmeleiden piirtelyn sijasta saada kaikki samaan veneeseen ja soutamaan yhteiseen suuntaan.

Räty olisi mieluusti painanut ministerinpeukalonsa vahvemmin myös sote-uudistukseen. Vuoden pesti ei kuitenkaan siihen riittänyt. Saamattomuus asiassa saa hänet silminnähden ärsyyntymään.

– Jotain on pakko tehdä, koska nyt meillä on täysin epätasa-arvoinen järjestelmä; ne, jotka ovat työelämässä saavat hyvää hoitoa, mutta julkisen puolen perusterveydenhoidon palveluihin ei pääse Kaikilla pitää olla vapaus valita.

Sote-uudistuksesta väännettiin vielä hallitusneuvotteluissa siihen malliin, että Rädyn kerrotaan päätyneen keskustan Juha Rehulan kanssa ilmiriitoihin. Nyt hän toivottaa hankkeelle diplomaattisesti onnea ja menestystä.

– On kaikille selvää, että soteuudistus ei ole mikään helppo hanke, ja sen vaikeuskerroin on entisestään lisääntynyt.

Laura Räty on töissä aina

Valtuustossa on useampaan otteeseen kuultu volyymin kohoavan ja äänensävyn kiristyvän, kun joku ihminen tai asia käy Rädyn hermoille.

Sekä lähipiiri että poliittiset kollegat kuvailevat Rätyä ihmiseksi, joka ei arkaile näyttää tunteitaan ja jolla on taipumusta liioitteluun. Hän on myös piinkova neuvottelija, joka ajaa tappiin asti kokoomuksen linjaa ja omaa näkemystään.

Toisaalta hän myös tyyntyy nopeasti, nauraa paljon, ottaa asiat asioina, eikä helli kaunaa. Räty myös tunnustaa tappionsa kun sen aika on. Ja työ; sitä hän rakastaa ja töissä hän on aina. Lasten kanssa leikkipuistossa ollessa joku nykäisee joka kerta hihasta. Se on Rädyn mielestä oikein hyvä asia.

– Olen puistossa ihan samalla tavalla Helsingin apulaiskaupunginjohtaja kuin kaupungintalolla. Sama ihminen näitä molempia asioita tekee, eikä tällaisessa työssä työmoodia saa kytkettyä päältä pois. Enkä haluaisikaan.

Hypersosiaalinen Räty purkaa höyrynsä ystävien kanssa puhumalla, puhumalla ja puhumalla. Jos hän joskus on yksin, hän juoksee.

– Siitä hommasta voin ainakin rehellisesti sanoa, että olen todella innokas, mutta täydellisen lahjaton.