Sokerijuurikasta viljellään enää muutamalla pohjalaistilalla

Suomessa kasvaa vuosittain satoja miljoonia kiloja sokerijuurikasta, josta uutetaan sokeria. Vuosikymmeniä sitten myös lukuisilla pohjalaistiloilla kasvatettiin jurttia sekä myyntiin että karjalle rehuksi. Nykyisin juurikasviljely on pohjalaistiloilla käynyt vähiin.

Kotimaa
Viljelijä sokerijuurikaspellolla.
Lassi Nuolivaara / Yle

Sokerijuurikkaan viljelijät ovat vuosien saatossa käyneet vähiin pohjalaismaakunnissa. MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan seinäjokelainen jäsen Jussi Hantula arvioi, että sokerijuurikasta viljellään suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla kymmenellä ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla noin parillakymmenellä tilalla.

Pohjalaistilat tuottavat sokerijuurikasta kuitenkin lähes samoilla hehtaarimäärillä kuin maassa keskimäärin, eli noin 18 hehtaarilla tilaa kohden. Sokerijuurikkaan viljelyä jarruttaa pohjalaistiloilla pitkä välimatka Säkylän sokeritehtaalle.

Nykyään sokerijuurikkaan viljely on tyystin sopimusviljelyä, ja pohjalaistiloilla sen viljely on käynyt vähiin. Maanviljelijä ja kanatilallinen Matti Kivimäki Seinäjoelta viljelee sokerijuurikasta Seinäjoen Soukaltajoella.

– Monta vuotta oli välissä mutta nyt taas on pari vuotta laitettu sokerijuurikasta peltoon.

Kivimäen kokemuksen mukaan sokerijuurikas on hieman vaativampi viljeltävä, se vaatii mm. ruiskutuksia ja sen korjuu on aikaavievää.

Peltotöissä helpotusta tuo kuitenkin se, että sokerijuurikas on myöhäisempi laji.

– Se on siinä hyvä, että pääsee sitä sitten korjaamaan vasta puintien jälkeen, kertoo Matti Kivimäki.

Kivimäen mukaan kanatilalliselle sokerijuurikkaan viljelyssä on vielä muitakin etuja. Juurikas käyttää kasvaessaan paljon ravinteita ja lannoituksessa pääsee hyödyntämään hyvin tilalla syntyvää kananlantaa.

Koko maassa lähes 30 uutta tilaa lähti tänä vuonna mukaan sokerijuurikkaan tuotantoon, vaikka juurikkaan tuottajahinta laski.