Korutaidetta sukkahousuista ja munakennoista

Koruja vai taidetta – vai korutaidetta? Siinä vasta pulma. Suomessa korutaiteen arvostus on vielä lastenkengissä eikä koruja oikein osata käyttää.

kulttuuri
Koru.
Sveitsiläisen Verena Sieber-Fuchsin kaulakoru "Mon(t) Médicament" on tehty pillereiden läpipainopakkauksista.Tomi Nuotsalo / Yle

Helsinkiläisessä Johan S -galleriassa on esillä korutaidetta meiltä ja maailmalta. Näyttelyn nimi onTake away. Nimi tulee siitä, että ostamansa taidekorun saa mukaan samantien. Esillä on yli 60 taidekorua kaikkiaan 17 eri taiteilijalta.

Suurin osa kaulakoruista, rintaneuloista, sormuksista ja muista korutaiteeksi luokiteltavista esineistä on valmistettu kierrätysmateriaaleista.

Maailmalla on jo korutaiteen keräilijöitä

Galleristi ja korutaiteilija Clarice Finell sanoo korutaiteen lyöneen jo itsensä maailmalla läpi. On keräilijöitä ja korutaiteeseen erikoistuneita taidegallerioita. Tukholmasta löytyy näyttelytiloja jo pelkästään taidekoruja varten, Suomessa ei ole vielä ensimmäistäkään.

Finell on esitellyt 13 vuotta toimineessa Johan S -galleriassaan koruja niin usein kuin voi, mutta hänen mukaansa maassamme ei elä pitämällä vain korunäyttelyjä.

– Suomessa on vain yksi korutaidetta keräävä pariskunta, ja heistäkin toinen kuoli juuri, Finell sanoo.

Suomalaiset haluavat käytännöllisiä koruja

Ennakkoluulot korutaidetta kohtaan ovat Suomessa vielä suuret. Finellin mukaan asiakkaiden ensimmäinen kymymys on usein, miten korua voi pitää. Korun pitää mahtua takin alle ja hansikkaaseen, asiakkaat vaativat.

Kierrätysmateriaaleista valmistetut korut herättävät ihmetystä – viimeistään silloin, kun kuullaan korun hinta. Eräskään asiakas ei _Take away _-näyttelyssä ollut päästä yli siitä, että linjakas, veistoksellinen, kymmeniä työtunteja vaatinut ja taidokkaasti munakennoista koottu kaulakääty maksaa 1 300 euroa.

– Mutta nehän ovat siis munakennoja, asiakas toisteli tyrmistyneenä, Finell muistelee.

Clarice Finell
Galleristi ja korutaiteiteilija Clarice Finell ja hänen helsinkiläisgalleriansa Johan S.Tomi Nuotsalo / Yle

Valmistettu sukkahousuista!

Korutaiteen epäselvää asemaa taidekentässä kuvaa Finellin tullivirkailijan kanssa käymä puhelinkeskustelu. Galleristi oli rakentamassa näyttelyään ja yritti täyttää netissä kaavakkeita, joilla saada maahan korealaisen taiteilijan, Choi Hanan, kierrätysmateriaalista valmistamat rintaneulat.

– Kaavakkeissa ei ollut koodia korutaiteelle, siellä tunnettiin erikseen vain korut ja taide. Niinpä soitin tulliin apua saadakseni, Finell kertoo.

– Tullivirkailija kysyi oitis, onko korut valmistettu kullasta, hopeasta vai timanteista. Minä vastasin, että sukkahousuista. Puhelimenpäässä syntyi syvä hiljaisuus, Finell nauraa.

Korutaiteen paikka taidekentässä on vielä epäselvä

Mikä sitten on taidekoru ja mikä pelkkä koru? Erottelu ei aina ole helppoa eikä selvääkään, itsekin korutaidetta tekevä galleristi sanoo.

– Korutaiteen materiaali voi olla mitä vain, kun taas perinteinen koru on useimmiten jalometallia. Taiteeksi korun tekee lisäksi se, että se on yleensä uniikki eli ainoa kappale. Monasti korutaide-esineellä on vielä jokin tarina tai viesti kerrottavanaan, Finell pohtii.

Suomalaisen korutaiteen katsotaan alkaneen Bertel Gardbergin 1940-luvulla tekemistä teoksista. Nykyään Suomessa on jo useita kymmeniä korutaiteilijoita sekä kaksi korutaideyhdistystä, jotka organisoivat muun muassa näyttelyitä.

Johan S -gallerian Take away -näyttely päättyy heinäkuun lopussa. Suomessa korutaidetta on esillä seuraavan kerran laajemmin Imatran taidemuseossa kansainvälisessä Koru5 -näyttelyssä, 8.8.–12.9.2015.

Koru.
Sveitsiläisen Verena Sieber-Fuchsin neljä kaulakorua. Kahden vasemmanpuoleisen materiaalia ovat pillerien läpipainopakkaukset, valkoinen on koottu munakennoista ja musta filminpaloista.Tomi Nuotsalo / Yle
Koru.
Sveitsiläisen Verena Sieber-Fuchsin munakenno-kaulakorun nimi on "Kompostierbar" eli Kompostoitava.Tomi Nuotsalo / Yle
Koruja.
Korealaisen Choi Hanan "Objekteja", noin 10 cm:n korkuisia rintakoruja, jotka on tehty muun muassa sukkahousuista.Tomi Nuotsalo / Yle
Koruja
Suomessa asuva saksalaissyntyinen Wiebke Pandikowin kolme kaulakorua, jotka on tehty oksista ja käsitellyistä hedelmämuovipusseista.Tomi Nuotsalo / Yle
Koru.
Suomessa asuva saksalaissyntyinen Wiebke Pandikow muovaa hedelmämuovipusseista pienenpieniä köynnöskukkia silitysraudan ja kolvin avulla. Tomi Nuotsalo / Yle
koru
Suomalaisen Monica Wickstömin "Necklace of tears" koostuu muun muassa käytetyistä silmätippa-annostelijoista.
Koru.
Italialaisen Enrica Prazzolin koruteoken nimi on "Device to regulate the flow of excessive information we are subjected to".Tomi Nuotsalo / Yle
Koruja.
Saksalaisen Alesa Joosteenin neljä kaulakorua, "ARC I-IV". Tomi Nuotsalo / Yle
Koruja
Saksalaisen Karin Heimbergin kolme polyuretaani-kaulakorua. Koruosien muotteina on käytetty muun muassa karkkivuokia.Tomi Nuotsalo / Yle
Koru.
Kanadalaisen Madège Roscoe-Rumjahnin teos "Blankie I-III" on taiteilijan itse kutoma ja eri keinoin värjäämä kolmiosainen kangasteos. Se on korutaidetta, jota ei ole tarkoitettu keholla pidettäväksi, vaan se on verrattavissa esimerkiksi lasten lohtuliinaan.Tomi Nuotsalo / Yle
koru
Yksityiskohta korealaisen Eunjoo Nohin "Roof"- eli Katto-rintakorusta, joka on tehty agaateista ja mustaksi hapetetusta hopeasta.
Koru.
Korealaisen Eunjoo Nohin "Roof"- eli Katto-rintakoru on tehty pronssista.Tomi Nuotsalo / Yle