1. yle.fi
  2. Uutiset

Perhe taisteli, kalakukko hävisi: kuntaraja siirtyy

Kuntarajojen siirrot ovat Suomessa harvinaisia, saatikka yhden perheen takia. Rautavaaralainen perhe päätti silti taistella suurta ja mahtavaa kalakukkoa – Kuopiota – vastaan kunnallisten palveluiden takia.

A-studio
Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Rautavaaran ja Kuopion rajalla asuu tätä nykyään onnellinen mies. Pitkä odotus on ohi. Valtioneuvosto päätti äskettäin siirtää Kuopion ja Rautavaaran kuntarajaa Korhosten talon kohdalla.

Nykyinen kuopiolainen Harri Korhonen oli päättänyt hakea tammikuusa 2013 kuntarajan siirtoa perheen palveluiden takia. Rautavaaran keskusta sijaitsivat päiväkodit, koulut ja perheen terveydenhuolto. Matkaa Korhosten pihasta on Rautavaaran kylälle parisenkymmentä kilometriä.

Grafiikka Kuopion ja Rautavaaran kunnista.
Yle Uutisgrafiikka

Suur-Kuopioon kuuluvaan Nilsiään matka on pidempi, saatikka Kuopion kaupunkiin, jonne on jo reilut 80 kilometriä. Nilsiä liitettiin Kuopioon vuoden 2013 alusta.

Tapasimme Ylen A-studiossa Korhosten perheen tammikuussa 2013. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi neljä lasta.

Näin Harri Korhonen perusteli hakemustaan kuntarajan siirrosta tammikuussa 2013:

– En luota, että Kuopion kaupunki järjestää myös meille palvelut. Täällä ollaan todella kaukana kaikesta. Varsinkin jos Kuopioon päin pitäisi lähteä. Se on nähty muutaman muun kuntaliitoksen kanssa, mitä Kuopio on tehnyt: palvelut häviävät pikkuhiljaa.

Rautavaaralla on noin 2 000 asukasta, Kuopiossa noin 100 000.

– Jos ihan järjellä ajatellaan, kummassako luulet, että sinun oma mielipiteesi tulee esille? pohti Harri Korhonen A-studiolle tammikuussa 2013.

Voitto tuli – rajansiirto edessä

Asian käsittely kuntarajan siirrosta valtioneuvostossa kesti kaksi ja puoli vuotta. Harri Korhonen sai tietää päätöksestä kesäkuussa 2015.

Valtioneuvoston päätöksellä kuntarajaa siirretään Korhosten talon kohdalla. Kuopio menettää siten noin 2,5 hehtaaria maata Rautavaaralle.

Korhosille päätös valoi luottamusta virkakoneistoon.

– Tämä opetti ainakin sen, että pientä ihmistä edelleen kuunnellaan virastoissa. Kyllä tämä jonkinlainen osoitus on siitä, että meitä välillä muistetaankin. Ajatellaan asiat sitten oikeasti järjellä eikä pelkästään paperilla, Harri Korhonen kiittelee.

Mies ja Kuopion kyltti.
Pasi Peiponen/Yle

Poikkeuksellisen harvinaista päätöstä perusteltiin luovutettavan alueen pienellä koolla sekä palveluiden paremmalla turvaamisella Korhosten perheelle.

– Kyllä lasten koulunkäynti ja terveydenhuolto on huomattavasti helpompi hoitaa Rautavaaralla. Lyhyempi matka ajaa kaikki lääkärikäynnit ja muut asiat.

– Sehän tässä alkuperäinen perustelu oli ja on vielä tälläkin hetkellä päällimmäinen ajatus, tyytyväinen perheenisä sanoo.

Kuopion ”immeisyys” ei houkuta

Kuopion kaupunki vastusti siirtoa. Yksi syy lienee ollut, ettei vastaavia tapauksia haluttu esimerkiksi muille.

Kuopion kaupunginjohtajaa Petteri Parosta lomalla tuuraava palvelualuejohtaja Markku Tervahauta kertoo, että asiasta ei ole vielä keskusteltu kaupunginhallinnossa. Tervahauta epäilee silti, että valtioneuvoston päätös tuskin herättää suurempia valitushaluja kaupunginjohdossa.

Entä jos valtioneuvosto olisi päättänyt toisin? Rajaa ei olisi siirretty Korhosten takia?

– Sitten olisi pitänyt keksiä jokin toinen vaihtoehto siihen asiaan. Vuokrata joko asunto tai muuta Rautavaaralta ja siirtää kirjat sinne ja oleskella siellä sitten. Taloa en kyllä myy minnekään. Tämä on perhetila, ollut jo pitkän aikaa, ja perhetilana tämä tulee pysymään, Harri Korhonen vakuuttaa.

Korhoset asuvat vielä tämän vuoden loppuun kodissaan kuopiolaisina.

Eikö suur-kuopiolaisuus, suuren ja mahtavan kalakukkokaupungin identiteetti ollut houkutteleva vaihtoehto, pienen Rautavaaran kunnan rinnalla?

– Ei varsinaisesti. En koe olevani kuopiolainen, millään tavoin. Vaikka siellä ehkä Suomen paras jääkiekkojoukkue onkin, niin silti, nykyinen kuopiolainen, tuleva rautavaaralainen Harri Korhonen virnuilee.

Lue seuraavaksi