1. yle.fi
  2. Uutiset

Työtarjoukset tuplaantuneet, samoin sanktiot – näin valtio patistaa työttömiä töihin

Tänä vuonna työtarjouksia lähetetään jopa puoli miljoonaa. Työtarjousten määrän kasvun myötä ovat kaksinkertaistuneet myös työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annetut sanktiot. Työtarjouksia kritisoidaankin siitä, että pahimmillaan ne pakottavat työttömät hakemaan töitä, joita he eivät halua.

Kotimaan uutiset
TE-toimiston lähettämä työtarjous

_Jutun loppuun on tehty täsmennys 23.2.2016 julkaistun jutun tietojen pohjalta. _ Uudenmaan TE-toimiston virkailija Timo Louhelainen etsii työntekijää Helsingin Pakilan S-markettiin. Sellainen löytyy rekisteristä viidessä minuutissa. Louhelainen tekee työtarjouksen, joka lähtee tällä kertaa nuorelle helsinkiläiselle ylioppilaalle.

– Katsomme, mitä työtön on tehnyt aikaisemmin: työhistoriikkia ja pikkaisen koulutaustaa. TE-toimistossa tehty työnhakusuunnitelma on myös aika tärkeä. Näiden perusteella lähdetään tekemään tarjouksia, Louhelainen selostaa.

Työtarjouskirje lähtee ykköspostina, joten se kolahtaa työttömän postiluukusta todennäköisesti seuraavana päivänä. Sitten työttömällä on seitsemän päivää aikaa hakea hänelle ilmoitettua työpaikkaa.

TEM: Työtarjous lyhentää työttömyysjaksoja

Työtarjousten tekeminen vie jatkossa yhä suuremman osan TE-toimistojen virkailijoiden työpäivästä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kaksinkertaistanut työtarjousten määrän parin vuoden aikana.

Vielä vuonna 2013 työtarjousten määrä oli alle 190 000. Tänä vuonna TE-toimistot olivat tehneet kesäkuun loppuun mennessä 288 796 työtarjousta, mikä on yli 70 000 työtarjousta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Jos tahti pysyy samana, tänä vuonna suomalaisen postiluukusta kolahtaa yli puoli miljoonaa työtarjousta.

Grafiikka
Käyrä kuvaa työtarjousten määrää kuukausittain. Toukokuussa työtarjouksia tehtiin ennätysmäärä: 55 335 kappaletta.Yle Uutisgrafiikka

Työtarjouksia lisätään, koska ne ovat tutkitusti lyhentäneet (siirryt toiseen palveluun) työttömyysjaksoja etenkin nuorten työttömien kohdalla.

– Nuorilla ei ole vielä kokemusta monenlaisesta työstä, ja silloin on luontevaa, että otetaan vastaan erilaisia töitä. Työtarjous voi toimia herättäjänä, että tällaistakin on tarjolla, kertoo työ-ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

"Kyse ei ole työn tarjoamisesta vaan työnhakuvelvoitteesta"

Samalla kun työttömälle tarjotaan porkkanaa, häntä uhataan kepillä.

Mikäli työtön ei hae työtarjouksessa ehdotettua työpaikkaa, TE-toimisto saattaa rankaisuna katkaista työttömyysturvan määräajaksi. Työtarjousten määrän kasvaessa tällaisten sanktioiden määrä on kaksinkertaistunut.

Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettiin kesäkuun loppuun mennessä 12 729 sanktiota. Viime vuonna niitä annettiin vastaavaan aikaan 5 866.

Grafiikka
Käyrä kuvaa sanktioiden määrää kuukausittain. Kesäkuussa työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettiin ennätysmäärä sanktioita: 2 688 kappaletta.Yle Uutisgrafiikka

Työttömien etujärjestön mukaan onkin harhaanjohtavaa puhua työn tarjoamisesta.

– Oikeampi nimitys voisi olla työnhakuvelvoite. Eli siinä velvoitetaan työnhakija hakemaan paikkaan, jonka TE-toimisto on valinnut, sanoo Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.

Haapakosken mukaan työttömiä korpeaa myös se, että työtarjouksessa ilmoitetun työpaikan hakematta jättäminen tulkitaan "työstä kieltäytymiseksi".

– Työtön ei ole kieltäytynyt työstä, vaan hän jättää hakematta työpaikkaa, jota mahdollisesti hakee moni muukin.

Lapiohommia tohtoreille?

Työtarjousten määrän kasvaessa lisääntyvät väistämättä myös tapaukset, joissa työtarjous menee niin sanotusti väärään osoitteeseen. Haapakoski kertoo ääriesimerkin tosielämästä.

– Eräälle ekonomille tarjottiin työksi ruohonleikkuuta ja rikkaruohojen kitkemistä. Tilanne johti siihen, että hänen työttömyysturvansa katkaistiin, koska hän ei hakenut näitä työpaikkoja.

TE-toimiston asiantuntija Timo Louhelainen sanoo, että tällaiset tilanteet pyritään ehdottomasti välttämään.

– Emme me tohtorille lapiohommia tarjoa, vaikka laki meille sen mahdollisuuden suokin, kolmen kuukauden mittaisen ammattitaitosuoja-ajan jälkeen.

Mutta eikö työtarjousten volyymien kasvaessa ole väistämätöntä, että silloin tällöin tulee myös "huteja"?

– Kyllä juuri näin. Mitä enemmän tehdään, niin aina rapatessa roiskuu, Louhelainen myöntää.

"Työttömiä on patistettava"

Haapakoski pitää paisuvaa työtarjousjärjestelmää sinänsä hyvänä ajatuksena, etenkin kun se joillakin työttömyysryhmillä selvästi lyhentää työttömyysjaksoja. Työtarjouksen velvoittavuutta hän sen sijaan pitää ongelmana, joka saattaa työtarjousten määrän kasvaessa paisua arvaamattoman suureksi.

– On hyvä, että TE-toimistot pyrkivät tuomaan yhteen työttömiä ja työnantajia. Mutta sanktiot tekevät asian vaikeaksi. Jos tarjottu työ ei vastaa hakijan omaa osaamista, niin se saatetaan nähdä lähinnä TE-toimiston piikittelynä. Ja jos on kerran saanut karenssin, se voi lamauttaa yhteistyön työttömän ja TE-toimiston välillä. Voisiko järjestelmää tuunata siihen suuntaan, ettei karensseja olisi, Haapakoski kysyy.

Entä jos koko järjestelmän tehokkuus perustuu juuri sanktioiden luomaan pelotteeseen?

– En usko siihen. Uskon, että työtarjous lyhentää työnhakuaikaa siksi, että työnantaja saa yksinkertaisesti niin paljon työpaikkailmoituksia, haastattelut käyntiin ja tätä kautta nopeammin paikan täytettyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen pitää sanktioita perusteltuna osana työtarjousjärjestelmää.

– Työttömällä työnhakijalla on velvollisuus jo työttömyysturvan vastikkeena hakea aktiivisesti työtä. Ja siitä tässäkin on kysymys, Räisänen sanoo.

Eli työtöntä pitää hieman patistaa?

– Voi sen niinkin sanoa.

Mutta eikö suurin osa työttömistä hae töitä joka tapauksessa, ilman patistusta?

– Varmasti. Mutta tekisivätkö kaikki niin, jos säännöt eivät olisi tällaiset, niin sitä emme tiedä, Räisänen toteaa. _Päivitys 23.2.2016 klo 18:48: Jutussa esitetyt luvut annetuista karensseista eivät mahdollisesti pidä paikkansa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastointijärjestelmässä mukaan lasketaan myös sanktiot, jotka on annettu henkilölle, joka on saanut vuoden aikana useamman sanktion. Nämä ensimmäisen jälkeen annetut sanktiot eivät kuitenkaan välttämättä ole tulleet työtarjouksen laiminlyönnistä, vaan muista syistä. Ministeriön tilastointijärjestelmässä kaikki on kuitenkin laskettu lukuun mukaan. On siis mahdollista, että todelliset luvut ovat tässä jutussa esiteltyä pienemmät. 23.2.2016 julkaistussa jutussa sanktioiden lukumäärät on esitelty vähimmäisarvion mukaan. _

Lue seuraavaksi