Mediatutkija Veijo Hietala: Julkkikset ovat kansanomaistuneet

Filosofian tohtori, mediatutkija Veijo Hietala Turun yliopistosta sanoo, että sosiaalinen media on tuonut tähdet ja fanit lähemmäksi toisiaan. Hänen mukaansa julkkikset eivät ole enää paljon tavallisen kansan yläpuolella.

ilmiöt
Kuvakaappaus Isac Elliotin Twitter-tilistä.
Kuvakaappaus Twitteristä. Isac Elliotin kuva Nana Simelius / Sony Music Finland

1980-luvulla odotettiin postin kuljettamia fanikortteja, joita tehtailtiin usein tuotantoyhtiöissä vastauksena tähden saamiin fanikirjeisiin. Nykyään fani voi löytää idolinsa sosiaalisesta mediasta, ja seurata tämän kuulumisia reaaliajassa.

– Itsekin olen hämmästyneenä katsonut sitä, että maailmanluokan tähti saattaa vaikka twiitata fanilleen. Ei ennen voinut kuvitellakaan, että tähti olisi lähettänyt henkilökohtaisen viestin juuri sinulle, filosofian tohtori, mediatutkija Veijo Hietala sanoo.

– Ennen internetin aikakautta klassinen julkkiskulttuuri oli sitä, että usein tähdet olivat kykyjensä vuoksi jollakin tavalla täysin poikkeavia tavallisesta kansasta, ja heitä palvottiin etäältä. Nykyisin idolit ovat kansanomaisempia, ja kertovat Twitterissä vaikkapa menemisistään. Fanit seuraavat idoleitaan, ja löytävät heistä sen arkisenkin puolen, johon voivat samaistua.

Hietala tunnistaa vähintään kahdenlaista julkisuutta: nettijulkisuus ja mediajulkisuus.

– Nettijulkkis voi olla paljon seurattu netissä, mutta ei vielä esillä muussa mediassa. Mediajulkkikset ovat laajemmin tunnettuja perinteisessä mielessä. Nykyisin tapahtuu usein niin, että ensin tullaan tutuksi netin kautta, ja sitten noustaan varsinaiseksi mediajulkkikseksi.

– Nettijulkisuudessa erottuminen joukosta on erityisen tärkeää, jotta ihmiset pysähtyvät katsomaan esimerkiksi jonkun videoita uudestaan ja uudestaan. Pidemmän päälle julkkiksen pitää tänä päivänä kuitenkin olla jollakin tapaa samaistuttava, ja sosiaalinen media korostaa julkkistenkin tavispuolta.

Idoleilla on valtava esimerkin voima

Veijo Hietala sanoo, että tietyn idolin faneilla on taipumus olla kaltaisiaan, ja hän vertaa fanikulttuuria uskontoon tai puolueuskollisuuteen.

– Faneilla on taipumus luoda kulttimaisia käyttäytymismuotoja, jotka usein vertautuvat esimerkiksi uskontoon omine rituaaleineen, tunnusmerkkeineen ja symboleineen. Myös aikuisilla ihmisillä puolueeseen kuuluminen johtaa tietynlaiseen käyttäytymiseen ja uskomiseen tiettyihin asioihin, ja sen ilmentymät ovat yhteneväisiä ja samantyyppisiä.

Nykyisin idolit ovat kansanomaisempia, ja kertovat Twitterissä vaikkapa menemisistään.

Veijo Hietala

– Varsinkin nuorille on tärkeää kuulua johonkin ryhmään, ja yksi selkeimmistä isoista viiteryhmistä on kuulua jonkun idolin fanittajiin. Moni kokee silloin tärkeäksi, että käyttäytyy samalla tavalla kuin muut fanit, Hietala sanoo.

Mediatutkijan mukaan useat idolit myös tiedostavat fanien seuraavan heitä tarkkaan ja ovat vastuullisia antamassaan esimerkissä.

– Varsinkin nuorisoidoleiden esimerkillä on valtava voima. Faneilla tuppaa olemaan suuri taipumus mukailla ja matkia idolinsa arvomaailmaa ja mielipiteitä monessakin asiassa. Idolin jutuilla ja käytöksellä voi olla suuri suuntaa-antava vaikutus vaikkapa teinin elämässä.

– Idolin esimerkki suuntaa ajattelua, käyttäytymistä tai suhtautumista vaikkapa seksuaalisuuteen, alkoholiin tai huumeisiin, filosofian professori, mediatutkija Veijo Hietala sanoo.