Riistalaskennassa vaisut odotukset – metsäkanalinnut kärsineet kylmästä kesästä

Riistakolmioiden laskenta käynnistyi lauantaina koko maassa. Elokuun alkuun mennessä vapaaehtoiset kartoittavat metsäkanalintujen kannan. Odotukset eivät ole korkealla, sillä kylmä kesä vaikeutti lintujen pesintää.

Kotimaa
Pyy pitää reviriään kuusimetsikössä.
Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Ekman kertoo Pauliina Tolvasen haastattelussa, miten varvikossa piileskelevät kanalinnut saadaan laskettua.

Petäjäveden Urria tunnetaan MM-rallin erikoiskokeesta ja Suomen sorateiden haastavimmista pompuista. Alueella sijaitsee kuitenkin myös yksi Suomen vanhimmista riistakolmioista (siirryt toiseen palveluun): Urrian riistakolmio on ollut mukana laskennassa alusta alkaen eli vuodesta 1988. Seudun eläinkannoista on siis kertynyt tietoa jo lähes 30 vuoden ajalta.

– Täällä on keskivertoa parempi kanalintukanta. Täällä on esimerkiksi tehty Keski-Suomessa harvinaisia riekkohavaintoja, toteaa Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Ekman.

Tänä kesänä odotukset lintukantojen osalta eivät kuitenkaan ole korkealla.

– Kuoriutumisajan sää ei ollut kaikkein edullisin. Metsäalan ammattilaisia, kun olemme haastatelleet, niin heillä on hyvin vähän havaintoja poikueista. Ainakaan mitään suurta nousua kannoissa ei siis ole luvassa, Ekman toteaa.

Kanta-arviot vapaaehtoisten varassa

Lintukantojen tila selviää koko maassa elokuun alkupäiviin mennessä, kun lauantaina alkanut riistakolmiolaskenta saadaan päätökseen. Jos kanta osoittautuu pieneksi, metsästysaikaa voidaan lyhentää tai lajeille voidaan asettaa kiintiöt.

Petäjäveden riistanhoitoyhdistys puheenjohtaja Keijo Ekman metsästysmajalla.
Keijo Ekman on ollut mukana riistalaskennoissa kymmeniä vuosia.Pauliina Tolvanen / Yle

Riistakolmiolaskenta tehdään kokonaan vapaaehtoisvoimin. Mukana on riistanhoitoyhdistyksiä ja metsästysseuroja.

– Laskenta on valtakunnallisesti mittava projekti. Pelkästään Keski-Suomen maakunnassa lasketaan lähes sata kolmiota, ja jokaista kolmiota kohden on vähintään kolme ihmistä, joten jo työtunteina laskettuna panos on iso, Keijo Ekman huomauttaa.

Ekman uskookin, että ilman vapaaehtoisia Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus olisi pulassa.

– Riistakannoista ei saataisi läheskään yhtä kattavaa tietoa kuin nyt.