Vuojoen kummitukset ja henkilökunta hoitavat kartanoa sulassa sovussa

Kiireinen nainen touhottaa keittiössä ja näkymättömät lapset leikkivät portaikossa. Vuojoen kartano on täynnä kummitustarinoita.

Kotimaa
Vuojoen kartano
Vuojoen kartanossa sattuu ja tapahtuu. Onko kyse kummituksista vai hajamielisestä mielikuvituksesta?Kati Rantala / Yle

Vuojoen kartanon keittiöpäällikkö Anne Sulo tiskaa astioita kartanon keittiössä. Hän tietää olevansa yksin rakennuksessa ja kaikkien ovien olevan lukossa. Yhtäkkiä, sivusilmällä hän huomaa pitkän naishahmon pyyhältävän ohitseen tummassa pitkässä puvussa.

– Ei ollut synkkä myrskyinen yö vaan ihan kirkas keskipäivä. Hahmo kulki ohitse määrätietoisin askelin ja sillä tuntui olevan kova kiire. Jouduin pysähtymään oikein miettimään, että mitä tuli juuri nähtyä, Sulo kertoo.

Myöhemmin keittiöpäällikkö naureskeli työtovereilleen nähneensä "kummituksen", kunnes kävi ilmi, ettei määrätietoista naista suinkaan nähty ensimmäistä kertaa.

– Eräs tarjoilijamme kertoi nähneensä täysin samassa paikassa samaisen hahmon. Joku täällä siis toimittaa kiireisenä asioitaan edelleen. Kartano on iso ja satoja vuosia vanha, joten kyllähän askareita riittää vaikka kuinka, Anne Sulo naurahtaa.

Kuka tilasi hissin?

1830-luvulla rakennettu Vuojoen kartano on paikallisten ja varsinkin työntekijöidensä keskuudessa kuuluisa rakkaista kummituksistaan. Ovenkahvat kääntyilevät, hissit liikkuvat itsekseen ja askeleita kuuluu tyhjiltä käytäviltä. Lähes jokainen talossa töissä ollut on kokenut jotain selittämätöntä.

Punainen läiskä vuojoen kartanon portaikon lattiassa.
Vuojoen kartainen portaikon toisen kerroksen tasanteella näkyy punaruskea jälki. Legendan mukaan se on todiste kartanontyttären järkyttävästä kohtalostaKati Rantala / Yle

– Näiden meidän kummitusten keppostelusta ei kuitenkaan ole koskaan ollut mitään harmia. Oikein hyvin olemme tulleet toimeen keskenämme ja kummituksia on aina hyvä syyttää, jos joku tavara on hukassa, Anne Sulo toteaa.

Kummitusten liikkeitä on jopa yritetty havainnoida mittarein. Pari vuotta sitten toimittaja Jussi Hietikko ja valokuvaaja Juha Sinisalo viettivät yön kartanossa. Kummituksia oletettavasti havaitsevat magneettikenttämittarit innostuivat paikoitellen ilmoittamaan hurjia lukemia. Liekö kyseessä ollut kartanon tiluksilla vaelteleva rengin henki vai älykännykän aiheuttama häiriö?

– Kuusikuja on yksi aktiivisimmista kummitusalueista kartanossa. Siellä kerrotaan päivystävän joku talon entisistä rengeistä tai pehtooreista, sanoo Vuojokisäätiön toiminnanjohtaja Kati Vainio.

Pikkutytön kohtalo kylmää ja kiehtoo

Ehdottomasti kuuluisin ja surullisin tarina kertoo 6-vuotiaasta Kaarin Björkenheimista. Legendan mukaan 1870-luvulla kartanosuvun tytär putosi sisäportaikossa kolmannesta kerroksesta toisen kerroksen tasanteelle ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Tasanteella on selvästi nähtävissä puna-ruskea tahra, jonka väitetään olevan todiste Kaarinin traagisesta kohtalosta.

Pikkutytön haamua ei kukaan kuitenkaan ole nähnyt, mutta henkilökunnan mukaan portaikossa kaikuu joskus lasten leikkien ääniä.

– Joku tarjoilijoista kuuli ihan kuin rappukäytävässä lapset olisivat leikkineet pallolla. Kuulosti siltä, kuin pallo olisi päästetty pomppimaan portaikkoa alas. Mitään tai ketään ei portaikossa kuitenkaan näkynyt, keittiöpäällikkö Anne Sulo kertoo.