Suuri osa Välimeren siirtolaisista pakenee Eritreasta – diktatuurimaa kiistää paon syyt

Eritrean ulkoministeriö vaatii YK:ta tutkimaan salakuljettajien liiketoimet, joita maa pitää syynä eritrealaisten yrityksille päästä Eurooppaan.

Ulkomaat
Eritrealaisia miehiä kupolitelttojen välissä märällä rannalla.
Eritreasta paenneiden joukko odotti Ranskassa Calais'n rannalla mahdollista pääsyä Britanniaan kesällä 2014. Etienne Laurent / EPA

Eritrea on vaatinut YK:ta tutkimaan ihmissalakuljetuksen, jonka avulla tuhansia eritrealaisia kuukaudessa päätyy Välimeren vaarallisille vesille yrittäessään päästä Euroopan unionin alueelle. Maansa sisällissotaa pakenevien syyrialaisten jälkeen eritrealaiset ovat toiseksi suurin ryhmä satoihin tuhansiin paisuneessa ihmisjoukossa.

Eritrea on aiemmin syyttänyt kansalaistensa paosta ihmisoikeusjärjestöjä ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelua CIA:ta. Lauantaina julkaisemassaan lausunnossa Eritrean ulkoministeriö suuntaa syytöksensä ihmissalakuljettajiin.

– Tuo järjestäytynyt rikollisuus on saanut sellaiset mittasuhteet ja lonkerot, että se on jo suoranaista mafiatoimintaa, ministeriö sanoo.

Se kertoo keränneensä salakuljetuksesta kiistattomia todisteita, jotka se sanoo olevansa valmis esittelemään, kunhan asiassa aloitetaan uskottava tutkinta.

– Eritrean hallitus vaatii YK:n turvallisuusneuvostoa varmistamaan, että oikeus tapahtuu – siitä huolimatta, että osa sen jäsenmaista on sekaantunut tähän rikollisuuteen, lausunnossa sanotaan.

Eritrea on erittäin sulkeutunut maa, jota presidentti Isaias Afewerki on johtanut kovin ottein koko itsenäisyyden ajan. Mielivaltaiset pidätykset, kidutus, katoamiset ja murhat ovat diktatuurimaassa tavallisia, kuten YK:n on kertonut raporteissaan. Tuorein (siirryt toiseen palveluun) on tältä kesältä. Raportoijat sanovat ykskantaan, että eritrealaisilta on riistetty kaikki perusoikeudet.

Eritrean johto ei kuitenkaan ole myöntänyt ihmisoikeuksien puutetta syyksi sille, että joka kuukausi viisi tuhatta eritrealaista on valmis uhmaamaan piikkilanka-aitoja, miinakenttiä ja rajavartijoiden aseita paetakseen maasta.

Monilla syy on pakollinen asepalvelus, joka kestää useita vuosia. Eritrea perustelee sitä naapurimaansa Etiopian uhalla. Eritrea itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1991 kolme vuosikymmentä kestäneen sisällissodan jälkeen. Maat kävivät rajasodan vuosina 1998–2000.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset