Koe uusi yle.fi

Työpaikkojen kehityskeskustelut muinaisjäänne? Nykypäivän luova vastuunkantaja voisi saada palautetta kollegalta

Kansainvälinen konsulttijätti Accenture kertoi viime viikolla luopuvansa vuosittaisista kehityskeskusteluista. Muutosta pidetään vallankumouksellisena. Myös aamu-tv:ssä vierailleet työelämän asiantuntijat näkevät kehityskeskusteluissa paljon kehittämisen varaa.

Aamu-tv
Työelämän valmentaja Merja Fischer ja erikoistutkija Eveliina Saari Työterveyslaitokselta.
Ovatko kehityskeskustelut työelämässä jo mennyttä maailmaa? Kansainvälinen suuryritys Accenture on kertonut lopettavansa vuosittaiset kehityskeskustelut ja muuttavansa työntekijöiden arviointiprosessia. Työelämän valmentaja Merja Fischer ja erikoistutkija Eveliina Saari Työterveyslaitokselta puntaroivat Aamu-tv:ssä, toimivatko kehityskeskustelut vielä työpaikan palautejärjestelmänä.

Ensimmäiseksi työelämän asiantuntijat vaihtaisivat kehityskeskustelujen nimen. Heidän mukaansa koko termi "kehityskeskustelu" on negatiivisesti latautunut.

Parempi termi voisi on kansainvälisissä yrityksissä käytettävä one-to-one-keskustelu.

– Tällä korostetaan, että esimies ja työntekijä ovat samalla puolella ja kehittävät yhdessä. Tavoite on kollektiivinen, selvittää työelämävalmentaja Merja Fischer.

Aamu-tv:n sohvalla vierailleet työelämäasiantuntijat uskovat, että aika on kypsä siihen, että vanhoja kehityskeskustelukäytäntöjä aletaan tuulettaa yrityksissä perusteellisesti.

Kehityskeskustelut ovat syntyneet 60–70-luvuilla niin kutsutun tavoite ja tulos -johtamisen myötä. Silloin ajateltiin, että tavoite tulee ylhäältä johtajalta, ja esimiestyön tarkoitus on valvoa, kuinka alaiset toteuttavat tavoitteen, kuvailee erikoistutkija Eveliina Saari Työterveyslaitokselta.

Esimerkiksi projektiarviointiin voisi alkaa ottaa asiakkaita mukaan antamaan rehellistä palautetta, kuinka olemme onnistuneet

erikoistutkija Eveliina Saari

Saaren kuvaamat vanhanaikaiset ja valvovat kehityskeskustelut istuvat huonosti nykypäivän ihanteeseen, jossa työntekijä on luova ja oma-aloitteinen vastuunkantaja.

– Viime vuosina on otettu käyttöön uusia johtamiskäytäntöjä. Monet yrittäjäthän haluavat luopua kokonaan tällaisesta esimiestyöhön liittyvästä kontrollista. Johtaminen alkaa nykyään perustua luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen, kertoo Saari.

Myös työn rytmi on muuttunut. Työnteko on tullut aiempaa kiihkeämmäksi, ja siksi kerran tai kaksi vuodessa käytävään keskusteluun latautuu liikaa odotuksia, perustelevat asiantuntijat.

– Työelämään tarvitaan uusia kehittävän arvioinnin käytäntöjä. Esimerkiksi projektiarviointiin voisi alkaa ottaa asiakkaita mukaan antamaan rehellistä palautetta, kuinka olemme onnistuneet, ideoi Saari.

Vaikka molemmat naiset kannattavat nykyistä useammin käytäviä palautekeskusteluja, he ovat myös huolissaan siitä, että lyhyissä, projektikohtaisissa keskusteluissa pitkäjänteinen kehittäminen saattaa unohtua.

– Lyhyissä keskusteluissa voi olla vaikeaa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Toisaalta voi olla, että nykyisten kaltaisten kehityskeskusteluiden tilalle tulevat vaikkapa kollegoiden kanssa käytävät horisontaalikeskustelut, visioi erikoistutkija Eveliina Saari Työterveyslaitokselta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

Kaamos

Kaamos otti taas Suomen synkkään syleilyyn – Näillä vinkeillä jaksat pirteänä läpi pitkän pimeän