Yläkemijoen kylämarkkinat antavat toivoa kylille

Mukavat ja tunnelmalliset kylämarkkinat järjestettiin taas Rovaniemen Auttissa viime lauantaina. Yläkemijoen kylämarkkinoille kokoonnuttiin vasta toisen kerran, mutta järjestäjien mukaan se on hyvä alku pitkälle perinteelle. Markkinoilla esittäytyi monenlaista osaajaa ja kättentaitajaa. Ja sääkin suosi markkinavieraita.

kylät
Yläkemijoen markkinat Auttissa
Yläkemijoen markkinat pidettiin lauantaina 25. heinäkuuta Auttissa.Sauli Antikainen / Yle

Pirkko Ylijoki Yläkemijoen kylät -yhdistyksestä lupaa, että jatkoa seuraa. Hänen mukaansa tapahtuman järjestämisessä on päästy vasta alkuun. Yhdistyksen lisäksi järjestelyn päävastuun kantavat Auttin kyläkievari ja Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanlautakunta.

Ylijoki tähdentää, että tietysti tärkeitä ovat kaikki yhteistyökumppanit, joista tällä kerrallakin näkyvästi häärivät muun muassa metsästysseura Auttin pyyntimiehet.

Pönttösorvi surisi ja kiinnosti

Pyyntimiesten pakeille markkinaväkeä veti äänekäs pönttösorvi. Lapissa yhteiskäytössä olevalla laitteella hurautellaan pääasiassa telkän pönttöjä, mutta siinä samassa syntyy asumus myös pikkulinnuille. Kätevä laite.

Pyyntimiehet myös jakoivat tietoa metsästyksestä ja sen merkityksestä, muun muassa siitä, että metsästys hyödyttää maanomistajaa. Hyöty näkyy esimerkiksi siinä, että kun metsästetään, niin riistaeläinten (hirvi) aiheuttamat metsä- ja viljelyvahingot vähenevät.

– Metsänomistajan ei kannata pantata maitaan, vaan vuokrata ne seurojen käyttöön, tähdensi Seppo Hannula.

Juotasniemi erityisesittelyssä

Yläkemijoella on yhdeksän kylää ja markkinat ovat niiden kaikkien yhteiset. Nuo kylät ovat: Tennilä, Viirinkylä, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotasniemi, Autti, Pajulampi ja Pirttikoski.

Tällä kerralla erikoisesittelyssä oli Juotasniemi. Sen historiaa ja tätä päivää valotti Elli Rajatalo. Ihmiset kuuntelivat kiinnostuneina.

Myöhemmin Elli nähtii vastantekijänä - asian esittelijänä. Elli on tarkka siitä, että se on nimenomaan vasta, eikä mikään vihta.

Ellille kylpeminen on suuri nautinto ja hyvä vasta kruunaa sen nautinnon, hän sanoo.

Mainitaanpa vielä, että Elli Rajatalo leipoi ja paistoi markkinoiden maukkaimman rieskan. Siitä ihan kilpailtiin.

Markkinat lisäävät yhteisöllisyyttä

Vaikka noin päällisin puolin Yläkemijoenkin kylissä kaikki on hyvin ja elämä auvoista, niin huoltakin on. Palvelut kaikkoavat kasvukeskuksiin ja ihmiset niiden mukana. Pirkko Ylijokea se huolestuttaa. Yläkemijoen kylät -yhdistyksessä yritetään löytää keinoja suunnan muuttamiseksi.

– Yhteisöllisyys on kaiken aa ja oo. Nämä markkinat ovat pyrkimistä juuri siihen.

Yäkemijoen kylillä on hyvät valtit menestyä. Jokivarren kauniit maisemat takaavat ihmisten viihtyvyyden ja koko vesistö sinällään.

Kyläkirja avaa Yläkemijoen historiaa

Markkinoilla julkistettu kyläkirja on hyvä näyttö Yläkemijoen kylien yhteisöllisyydestä. Kyläyhdistyksen kustantama kirja "Elämää Yläkemijoen kylissä" avaa jokivartista elämää. Kirjassa kuvataan alueen historiaa kivikaudesta aina nykypäiviin saakka.

Kirjan toimittaja professori Vesa Puuronen sanoo, että teos oon syntynyt paikallisten ihmisten sekä alueesta kiinnostuneiden historianharrastajien ja ammattitutkijoiden yhteistyön tuloksena.

– Alueella on rikas historia, jonka kuluessa menneet sukupolvet ovat luoneet edellytyksiä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvälle elämälle, sanoo Vesa Puuronen.

Kylät hissukseen tyhjentyneet

Puurosen mukaan Yläkemijoen kylät ovat hissuksen tyhjentyneet asukkaista. Vuonna 1995 alueella asui noin 1500 ihmistä, nyt heitä on noin tuhat. Jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena, niin kylät uhkaavat näivettyä. Kylissä kuitenkin asuu edelleenkin nuoria ja lapsia.

– Suuri kysymys on, miten kylistä lähteneet ihmiset saadaan palaamaan kotiseudulleen viettämään eläkepäiviään tai tekemään työtä, sanoo Vesa Puuronen.

Puuronen itse on paluumuuttaja. Hän työskentelee Oulun yliopistossa sosiologian professorina.