Jigikalastuksella saalis on varma – ainakin melkein

Heittokalastus on monelle kesää viettävälle kenties se ainoa oikea kalastusmuoto. Jigaaminen on yksi niistä. Sillä pääsee hyvin kesällä syvällä viihtyvien petokalojen pyyntipaikoille. Saalistakin tulee, jos on tullakseen.

ilmiöt
Aki Hirvonen

Ristiinalainen Aki Hirvonen viettää vesillä paljon aikaa jigillä kalastaen. Jigi on painopäällä ja siiman lenkillä varustettu koukku, joka pujotetaan siliokonista valmistetun keinosyötin sisään. Koukku tungetaan syötin sisään ja käännetään sopivasta kohdin syötin sisältä ulos näkyviin.

Jigillä kalastaessa päästään helposti syvien vesien pohjaan, sillä kalastussyvyys on helposti yli 10 metriä. Muilla heittokalastusvieheillä ei näin syvälle helposti pääse.

Viehepakki
Jouni Kirvesmies / Yle

– Syötteinä käytän noin 5-7 sentin ja toukka- ja kalajigejä. Jigipäät painavat pääsääntöisesti 7-15 grammaa. Niillä saa tarpeeksi pitkiä heittoja aikaiseksi. Siimana minulla on yleensä 0,20 millin monofiilisiima. Kuitusiimaa en käytä, koska se on mielestäni jotenkin liian herkkä ja joustamaton. Monofiilisiima toimii minun kalastustyyliini paremmin, sanoo Aki Hirvonen.

– Solmu, jota käytän, on ihan perinteinen solmu. Tämä solmutyyppi sallii jigin heilua vapaasti siiman päässä.

Ahven nappaa pohjavesistä

Jigillä on mainio kokeilla onneaan lämpimien vesien aikaan, mutta jigikalastus kestää koko kesän. Viehepakkiin kannattaa varata paljon erilaisia värejä sisältäviä jigejä. Niistä yritetään löytää sopiva väri kulloisellekin säälle ja kalastuspaikalle. Veden värilläkin on vaikutusta siihen, minkä väristä jigiä kulloinkin kannattaa käyttää.

– Esimerkiksi ahven viettää aikaansa pohjan tuntumassa ja jigillä pääsee mainiosti narraamaan vesiemme raitapaitaa. Jigi käy myös muun muassa hauen ja kuhan kalastukseen, Hirvonen sanoo.

virvelin vapoja
Virvelin vapojaJouni Kirvesmies / Yle

Jigikalastuksessa maltti on valttia. Heiton jälkeen täytyy malttaa tarpeeksi kauan, jotta jigi ehtii painua pohjaan saakka.

– Jigi on painunut pohjaan silloin, kun siima ei juokse enää ulos puolalta.

–Siimaa kelataan sisään pumppaavalla liikkeellä. Vavan kärjellä tiukataan siimaa niin, että viehe pomppaa pois pohjasta ja samalla kelataan löysä siima takaisin kelan puolalle, Hirvinen sanoo.

Kalastuspaikka ratkaisee

Pohjan muoto ja veden syvyys ovat ratkaisevissa rooleissa siinä, mihin viehettä kannattaa mennä viskelemään. Loivat penkat ovat mainioita kalastuspaikkoja. Ne löytää käyttämällä kalastusveneessä vaikkapa kaikuluotainta.

– Itse olen opetellut käyttämään kaikuluotainta ilman kalasymbolien näkymää. Luotaimen näytön olen jakanut kahteen osaan, kertoo Aki Hirvonen.

– Toinen puoli näytöstä käytää 77 kilohertsin taajuutta ja toinen 200 kilohertsi taajuutta. Tuolla suuremmalla taajuudella kaikuluotain toimii tarkemmin ja kalatkin näkyvät paremmin.

–Tämä kesä matalapaineineen ja kovine sateineen on ollut kyllä kovin haasteellinen. Monta kertaa olen tullut reissulta ilman saalista, muistelee Aki Hirvonen.

– On ollut aikaa auvoisille ajatuksille.

Kaikuluotain, jossa näyttö jaettu kahtia.
Kaikuluotain, näyttö jaettu kahtia.Jouni Kirvesmies / Yle