"Julkisen tilan läpi mennään nopeasti ja tehokkaasti" – Nuori sukupolvi haluaa kuitenkin jotain aivan muuta

Jos nuorelle sukupolvelle annetaan lupa, jatkossa toreja ja kauppoja rakennetaan uudesta lähtökohdasta. Tehoajattelun rinnalle on vahvasti nousemassa kaupunkilaisten tarpeet ja viihtyminen.

Kotimaa
Ostoskeskuksen aula
Yle Tampere

Julkiset tilat ja rakennukset eivät ole Suomessa kovinkaan julkisia, pohtii kaupunkikulttuuriaktivisti ja markkinointisuunnittelija Arto Sivonen. Hänen mukaansa pitkä länsimainen traditio sitoo suunnittelua liikaa.

– Julkisen tilan läpi mennään nopeasti ja tehokkaasti, suunnitelma ei pidä sisällään sitä, että tilassa oleskeltaisiin. Nyt traditio on onneksi murtumassa, ollaan menossa suuntaan, jossa otetaan ihmisten tarpeita aiempaa enemmän huomioon.

Sivosen mukaan julkisiksi tiloiksi voidaan laskea rakennusten lisäksi torit, puistot, kävelykadut, mutta myös esimerkiksi osa asuintalojen sisäpihoista on julkisia. Lisänä ovat vielä kaupalliset tilat, eli kaupat ja ostoskeskukset.

– Harvassa ovat kuitenkin vielä kirjakaupat, joissa pohditaan sohvaryhmien tai tuolien sijoittamista niin, että voisi istua rauhassa lueskelemaan. Suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohta pitäisi olla voimallisesti käyttäjien tarpeissa, ei niinkään rakentajan puolella.

Nuoret vaativat muutosta

Yksi syy siihen, että suomalainen julkinen rakentaminen on kaavamaista, löytyy vielä nuoresta kaupunkikulttuurista, pohtii Sivonen.

– Suomalaiset muuttivat kaupunkeihin vasta vähän aikaa sitten. Pienissä kylissä ja yhteisöissä yhdessä tekeminen oli helpompaa kuin kaupungissa. Nuori polvi on kuitenkin jo nousemassa esiin. He vaativat muutosta ja haluavat myös osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Muutos on kuitenkin iso ja vauhti hidasta. Sivosen mielestä muutoksen vauhdittaminen on mahdollista.

Suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohta pitäisi olla voimallisesti käyttäjien tarpeissa, ei niinkään rakentajan puolella.

Arto Sivonen

– Julkisten rakennusten ja tilojen suunnittelussa valta voitaisiin antaa nuorille, vanhempien rooli olisi sinnitellä kelkassa mukana. Ikä on suurempi muutosvoima kuin poliittiset painotukset. Nuoret matkustavat, tuntevat kulttuureja ja ovat valmiita myös viemään muutosta eteenpäin eri tavoin kuin nykyään vallassa olevat ikäluokat.

Yksi iso apuvoima nuorille on sosiaalinen media, jonka avulla paitsi verkostutaan, saadaan myös voimia pienillekin tapahtumille. Nuoret ovat valmiita kokeilemaan asioita myös ilman rahaa. Tällaista ennakkoluulottomuutta Sivonen toivoo myös julkiseen rakentamiseen.

– Pysyviä isoja rakennuksia toki tarvitaan jatkossakin, mutta tilaa pitäisi löytyä myös pop-up -kulttuurille. Rakentamisessakin voitaisiin väliaikaisilla ratkaisuilla kokeilla ja testata asioita. Sitä kautta voisi löytyä myös uudenlaisia malleja pysyvälle rakentamiselle.