"Äitien sukupolvet ovat joutuneet kärsimään jopa tuhoisasta imetysohjauksesta"

Imetyksen tuki ry:n koordinaattori Niina Mäkinen lyttää monet vanhat, imetykseen liittyvät käsitykset. Hänen mukaansa myös terveydenhoitohenkilökunnan osaaminen imetysasioissa vaihtelee nykyäänkin suuresti.

Aamu-tv
Linda Leinonen ja Niina MäkinenLinda Leinonen ja Niina MäkinenLinda Leinonen ja Niina Mäkinen.
Imettävät äiditkin kärsivät ulkoisista paineista. Linda Leinonen ja Niina Mäkinen kertovat, että vertaistuki on usein paras apu.

Vanhat, virheelliset käsitykset vaikuttavat edelleen imetykseen ja siihen liittyviin pettymyksen tunteisiin, sanoo Imetyksen tuki ry:n koordinaattori Niina Mäkinen.

– Vasta ihan viime vuosina tietoa imetyksestä ja äidinmaidosta on ruvettu saamaan valtavasti enemmän. Kaikki muut äitien sukupolvet tässä maassa ovat joutuneet kärsimään hyvinkin rajoittavasta ja nykykäsityksen mukaan jopa tuhoisasta imetysohjauksesta, ja ne elävät kansanperimänä, että maito loppuu, ja että vauvan mahan pitäisi saada levätä. Ei varmasti ole nykyäitiä, joka ei olisi saanut jollain lailla kuulla noita entisten sukupolvien vanhasta, vääränlaisesta ohjauksesta kumpuavia niin sanottuja totuuksia, Mäkinen sanoo Ylen aamu-tv:n keskustelussa.

– Imetystä voi useissa tapauksissa tehostaa, eli maitomäärää saadaan kyllä kasvatettua tarpeen mukaan, Mäkinen huomauttaa.

Vertaistukiäitinä toimiva Linda Leinonen puolestaan arvelee, että imetys herättää voimakkaita tunteita erityisesti siksi, että imetys kytkeytyy niin läheisesti äitiyteen.

– Hoivaamistarve on biologinen asia, niin se varmaan tulee ihan vaan siitä, että kun se menee niin syvälle äitiyteen, Leinonen sanoo.

"Tosi hyvää ja tosi huonoa osaamista"

Imetysohjauksen resurssit ja siihen varattu aika eivät tällä hetkellä ole Niina Mäkisen mukaan riittäviä.

– Tuntuu, että ihan siitä, että tukea ei ole tarpeeksi saatavilla tämän päivän äideille. Imetysohjauksen taso vaihtelee ihan laidasta laitaan, ja resursseja ei ole riittävästi. Ammattilaisia pitäisi kouluttaa enemmän, ja toisaalta se hoitotyön hektisyys ja lyhyet hoitoajat ja lyhyet vastaanottoajat vaikuttavat, Mäkinen kommentoi.

– Varsinkin siinä alkuvaiheessa, missä imetyksen ohjaus ja imetys itsessään tarvitsisivat aikaa ja läsnäoloa ja sen äidin kuuntelua, niin sitä ei välttämättä ole terveydenhuollossa saatavissa tarpeeksi, hän jatkaa.

Myös osaaminen imetysasioissa vaihtelee Mäkisen mukaan huomattavasti.

– On tosi hyvää osaamista ja tosi huonoa osaamista, vaihtelee tosi paljon. En usko, että kyse on siitä, että kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ei haluttaisi tehdä imetykselle jotain, mutta imetysohjauksessa vaikuttavat hirveästi yksittäisen ammattilaisen omat motivaatiot ja halu tehdä sitä työtä.