Shakki tarvitsee vielä ihmisaivoja

Joensuun shakkikerho on pelaajamäärällä mitattuna yksi maamme suurimmista shakkikerhoista. Juuri 70-vuotisjuhlaturnauksen pelannut seura pelaa tällä hetkellä ykkösdivarissa, mutta takana on myös 16 vuotta SM-liigassa. Shakki on pitänyt pintansa harrastuksena, nettiaika on tuonut vanhaan peliin paljon uusia ulottuvuuksia.

shakki
Marko Jönhede ja shakkilauta.JPG
Joensuun Shakkikerho / Risto Niemelä

Joensuussa heinäkuun lopussa järjestetty 70-vuotisjuhlaturnaus oli venäläisten juhlaa. Voiton vei Jyväskylän shakin Aleksandr Dokutshajev, toinen oli Mihail Andronov . Pronssia tuli sentään joensuuhun, kun Joensuun Shakkikerhon (siirryt toiseen palveluun) Yrjö M. Jouhki onnistui hienosti omissa peleissään.

Shakki on edullinen harrastus pelaajalle, mutta seuratasolla varsinkin SM-liigan pelaaminen tuo jo melkoisesti kustannuksia, sanoo Joensuun shakkikehon pitkäaikainen voimahahmo ja Suomen kirjeshakkiliiton puheenjohtaja Heikki Arppi.

– Silloin kun pelasimme SM-liigaa, niin kyllä pelimatkat vaikkapa Ouluun tai Etelä-Suomeen kävivät kukkaron päälle. Viikonloppu majoituksineen SM-joukkueelta maksoi helposti 1 500 euroa. Sen lisäksi jotkut pelaajat shakin SM-tasolla ovat puoliammattilaisia, joille maksetaan pisterahoja, sekin tuo kustannuksia, sanoo Arppi.

– Maailmalla shakissa liikkuu isot rahat, miljoonia euroja esimerkiksi Saksan Bundesliigassa, mutta siellä ei suomalaispelaajia näy, toteaa Arppi.

Nuoria kaivataan shakkikerhoon

Joensuun Shakkikerhon (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtajana toimii Tapani Mustonen. Hän aloitti Joensuun Shakkikerhossa 15 vuotta sitten.

– Alussa hävisin kaikki ottelut, mutta kokemuksen myötä alkoi voittojakin tulla, naureskelee Mustonen.

Mustonen peräänkuuluttaa uusia harrastajia Joensuun Shakkikerhoon. Kerho piti viime talvena shakkikoulua muutaman vuoden tauon jälkeen. Shakkikouluun voi tulla jo melko nuorena, sanoo Mustonen.

– Kuusi tai seitsemänvuotias on jo tervetullut shakkikouluun. Sitä nuorempana voisi opetella shakin säännöt ja pelaamista kotona. Mukaan halutaan myös nuorisoa, aika usein on niin, että monet harrastukset loppuvat 13–15 vuoden iässä.

Shakin äärettömyys kiehtoo

Internet ja tietokoneet ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia yli tuhat vuotta vanhaan peliin. Monet alan harrastajat pelaavat toisiaan vastaan kansainvälisesti netin kautta. Netistä on löydettävissä paljon erilaisia valmennus- ja apuohjelmia shakin harrastamiseen.

Verkosta löytyy myös ohjelmia omien pelien analysointiin ja netistä löytyy useita eri shakkikoneita, joita vastaan voi pelata.

Vaikka tietokoneet ovat kehittyneet huimaa vauhtia, kaikkia shakkilaudan mahdollisuuksia ne eivät pysty ratkaisemaan vielä pitkään aikaan, sanoo Heikki Arppi:

– Tällä hetkellä parhaimmat supertietokoneet pystyvät ratkaisemaan sellaiset pelitilanteet, joissa on seitsemän nappulaa jäljellä. Siinä vaiheessa kun on kahdeksan nappulaa jäljellä, täytyy mennä ajassa 10 vuotta eteenpäin.

– Koko 32 pelinappulan lautaa tietokoneet eivät ratkaise meidän elinaikanamme. Ehkä juuri shakin äärettömyys kiehtoo eniten pelissä, summailee Arppi.

Tietokoneaika on muuttanut melkoisesti myös kirjeshakin pelaamista.

– Kirjeshakki on siirtynyt pääsääntöisesti kansaivälisen kirjeshakkiliiton servereille. Kirjeshakki on tällä hetkellä sellaista hybridipelaamista, jossa tietokoneohjelmia saa käyttää apuna. Mutta kun eri ohjelmat ajattelevat eri tavalla shakista, niin ihmisen pitää päättää, mikä on paras vaihtoehto, sanoo Arppi.

Aloitus on tärkeä, mutta ei ratkaise peliä

Aloitus on shakissa tärkeä, mutta se ei ratkaise koko peliä. Monilla pelaajilla on omat suosikkialoituksensa. Kirjeshakissa aloitukset ovat kaventuneet, sanoo Heikki Arppi.

– Kirjeshakissa, jossa kaikki on viety äärimmilleen, aloitusvaihtoehdot ovat kaventuneet. Muun muassa Sisilialainen aloitus, e4c5-siirrot on tavallinen tapa aloittaa. Tai sitten käytetään d-avauksia.

Tapani Mustonen käyttää usein hieman harvinaisempaa Aljechinin puolustusta, jossa avaussiirto tehdään hevosella.

– Minusta aloitus on yhtä tärkeä osa peliä kuin keskipeli ja loppupelikin. Toki se on tärkeä, mutta ei ratkaise peliä, sanoo Mustonen.