Asiantuntija neuvoo: Entisöijä, tunne rakennuksesi ja malta mielesi

Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Mäkelä ihailee suomalaisten vanhojen rakennusten laatua ja pitkäikäisyyttä. Entisöintiprojekteissa hän toivoisi malttia ja rakennuksen hyvää tuntemista.

Kotimaa
Kuvassa Kokkolassa sijaitseva Laivurintalo.
Kokkolassa sijaitseva Laivurintalo.Tuukka Myllymäki / Yle

Tutkija Matti Mäkelä astelee Kokkolan Neristanissa katsellen Laivuritalon perusteita. Hän on liikkeellä Pohjalaisen rakennusperintöyhdistyksen varapuheenjohtajana. Yhdistys järjestää kesäisin perinnetaloista kiinnostuneille kierroksen Kokkolan alueella. Mäkelä pitää Kokkolan alueen vanhoja taloja hienona perintönä ja osoituksena vahvasta rakennusosaamisesta.

– Meillä on toimivia rakenteita ja taloja, jotka eivät välttämättä ole niitä matalaenergiataloja, mutta näin ekologisia rakennuksia ei oikeastaan saada nykypäivänä tehtyä.

Mäkelä painottaa huomioimaan rakennusten iän. Sen nojalla pohjalaisen rakennusperinteen kuuluisi olla suurempi ylpeyden aihe. Entisöinti on ollut suosittua, mutta Mäkelä painottaa talon rakenteiden oppimisen ja tuntemisen merkitystä työn lopputuloksessa.

Entisöinnin kohteen arvostus välttää virheiden syntymisen

Rakennusperintöyhdistyksen varapuheenjohtajaa kylmää ajatus, että monesti entisöintiprojektien tekijät saattavat repiä ensimmäiseksi rakennuksen ominaisluonteelle merkittävät osat surutta irti. Entisöinti kyseenalaistuu, kun vanhasta ja toimivasta rakennuksesta lähdetään tekemään kokonaan nykyaikaista, teollista rakennusta.

Mäkelä näkee yhden aineksen ylitse muiden. Hirsi saa rakennusmateriaalina Mäkelältä kehuja sen moninaisuutensa vuoksi. Hirren useisiin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa rakenteen kantavuus, eristävyys ja lämmön varaavuus.

– Tavallaan nämä nykyajan määräykset on tehty niin erityyppiselle rakentamiselle, että ne eivät osu yhteen meidän ajatusmaailmamme kanssa.

Ei kannata hosua aikataulujen kanssa

Vanhan talon kunnostaminen vaatii aikaa ja suunnittelua, jos lopputuloksesta haluaa perinteitä kunnioittavan talon. Kiriminen kostautuu helposti eli "mennään siitä, mistä aita on matalin."

– Kyllä vanhan talon kanssa on niin, että tehdyt ratkaisut kypsyvät ajan myötä. Ongelmapaikat ilmenevät monesti kuukausien tai vaikkapa vuoden jälkeen.

Vanhassa rakennuksessa kannattaa Mäkelän mukaan asua jonkin aikaa, ennen kuin tekee mitään mullistavia muutoksia. Niin voi hoksata itse, miksi jotkin ratkaisut on tehty.

– Niitä ratkaisujen syitä ei välttämättä tiedä, ennen kuin talossa on asunut ja käytäntö on sen näyttänyt.

Kuvassa Matti Mäkelä Laivurintalon edustalla.
Tuukka Myllymäki / Yle

Oman talon myötä oppijasta taitajaksi

Vuonna 2005 Matti Mäkelän perheellä oli oma taloprojekti. He siirsivät Jalasjärveltä Lapualle vanhan, kaksikerroksisen talon. Kunnostus vei kolmisen vuotta, ja sinä aikana talo saatiin alkuvaiheesta asuinkuntoon.

– Isä oli siinä hommassa isona apuna. Olin isäni hanslankarina. Toki apua oli paljon muualtakin, ammattitekijöitä ja lähisukua.

Ilman apua Mäkelän taloprojekti olisi saattanut pidentyä pelättyä pidemmäksi. Tekotapa teki kunniaa vanhoille rakenteille. He käyttivät vanhat katot, lattiat sekä ikkunat. Mäkelän mielestä oli tärkeää, että he saivat tehdä entisöinnin ajan kanssa ja suunnitelmien mukaan.

– Oli hienoa, että saimme entisöinnissä säilytettyä talon hengen.

Artikkelia korjattu: Mäkelän mukaan viranomaisilla on kulttuurirakennusten kohdalla mahdollisuus poiketa energiadirektiivistä ja rakennusmääräyksistä.