Metsien ja puutarhojen marjasato on poikkeuksellisen myöhäisessä

Kylmä sää on myöhästyttänyt luonnon- ja viljelysmarjojen satoa 1–3 viikkoa, mutta mustikan ja lakan sadosta odotetaan vähintään kohtuullista. Alueelliset erot voivat olla suuriakin.

luonto
Kypsä hilla.
YLE / Tapio Nykänen

Arktiset Aromit toiminnanjohtaja Simo Moisio kertoo, että mustikkaa poimitaan Etelä-Suomessa jo täyttä päätä, mutta Pohjois-Suomessa mustikka on vielä raakileena. Mustikan kypsymistä odotellaan myös Pohjois-Karjalassa. Moisio arvelee mustikkasadon kypsyvän Kainuun korkeuksilla elokuun puolivälissä, ja poiminta-ajan jatkuvan syyskuun puolelle.

– Paras sato mustikasta on tulossa Etelä- ja Väli-Suomeen. Pohjois-Suomen satomäärää on vielä hankala arvioida, kun mustikan raakile on vihreä ja piiloutuu varpuihin, ja on vaikea erottaa sieltä. Mustikasta saadaan koko maassa jopa hieman keskivertoa parempi sato, Simo Moisio arvioi.

Lakasta odotetaan Kainuuseen hyvää satoa. Lakkaa poimitaan jo Vaalan ja Paltamon avosoilta, mutta Ylä-Kainuussa lakan kypsymistä joudutaan vielä odottamaan toista viikkoa.

Puolukkaa päästään poimimaan syyskuun puolivälissä.

– Kaikkiaan marjasadon ajankohta on poikkeuksellinen, normaalista ollaan myöhässä 1–3 viikkoa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi 1980-luvun lopulla yritykset pääsivät aloittamaan puolukan ostamisen 12. syyskuuta, ja hyytelöpuolukan osto aloitettiin yleensä aiemmin.

Mansikka poimittava pelloilta nopeasti

Myös viljelysmarjojen satoaika on poikkeuksellisen myöhässä. Luonnonvarakeskuksen Sotkamon yksikön vanhempi tutkija Kalle Hoppula kertoo, että hänen viidentoista vuoden työuran aikana sato on ensimmäistä kertaa myöhässä luonnonmarjojen tavoin 1–3 viikkoa.

Kypsiä mansikoita korissa.
Mansikan pääsato on vasta alkamassa Pohjois-Suomessa. Arkistokuva.Mari Karjalainen / Yle

Vetinen kesäsää saattaa aiheuttaa viljelyksillä homeongelmia, mutta tekee marjoista erityisen makeita.

– Marjojen sokerit muodostuvat yhteyttämisessä, jonka toinen raaka-aine on vesi. Mitä enemmän marjoilla on käytettävissä joko luonnon- tai kasteluvettä, niin sitä isompia ja makeampia marjoja muodostuu, kertoo Kalle Hoppula.

– Sateinen kesä näkyy esimerkiksi mansikkaviljelyksillä niin, että marjoja ei voi jättää pelloille odottamaan poimimista pariksi päiväksi homeriskin vuoksi. Mansikat on poimittava nopealla tahdilla talteen. Homeongelmista mansikkatiloilla en ole vielä kuullut.

Herukkaa poimitaan vielä syyskuussa osassa Suomea

Viljelysmarjoista yleisimmät ovat mansikan lisäksi kauppa- ja kotipuutarhoissa kasvavat herukat ja vadelmat. Kun mansikan pääsatokausi on parhaillaan käynnissä Etelä-Suomessa ja loppusuoralla etelärannikolla, niin Pohjois-Suomessa pääsatokausi on vasta alkamaisillaan.

Mustikasta saadaan koko maassa jopa hieman keskivertoa parempi sato.

Simo Moisio

– Järvi-Suomen alue on mansikan pääviljelyaluetta, ja sielläkin pääsatokausi on menossa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla elokuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat pääsatokautta, Hoppula kertoo.

Ulkona kasvatettua vadelmaa päästään poimimaan Etelä-Suomessa elokuun puolella, ja pohjoisemmassa vasta kuun puolivälissä hieman säästä riippuen.

– Herukka kypsyy hieman vadelmaa myöhemmin. Mustaherukkaa tullaan poimimaan pitkälti elokuun lopulla, osassa Suomea myös syyskuun puolella, vanhempi tutkija Kalle Hoppula arvioi.