Romuauto on vain pisara meressä metallinkierrätysyritykselle

Suomen Autokierrätys arvioi, että romutettavien autojen määrä voi lisääntyä romutuspalkkiokampanjan myötä tänä vuonna jopa 10 000 kappaleella. Lisääntyvä romuautomäärä ei silti juurikaan tunnu metallinkierrätysyritysten arjessa.

Kotimaa
Kone nostaa metallijätettä kontista.
Arkistokuva. Ei liity tapaukseen.Juha Kemppainen / Yle

Autoja romutetaan Suomessa ilman erityisiä kampanjoitakin noin 60 000 romutustodistuksen vuosivauhdilla. Tämä on virallisia reittejä romutettujen ajokkien määrä; järjestelmän ulkopuolella poistuu lisäksi kuvioista useampi kymmenen tuhatta autoa vuodessa.

Kunnioitettavista lukumääristä huolimatta autojen paloittelu on vain vähäistä sivubisnestä useimmille pienille ja keskisuurille metallinkierrätysyrityksille.

Esimerkiksi Maalahdessa toimivalle viiden työntekijän VTH Recyclingille romuautokampanjan alkuviikot lisäsivät yhtiön tontille saapuvien autonraatojen määrää arviolta muutamilla per viikko.

– Romuautojen osuus meidän toiminnassamme lienee tonnimäärällisesti enintään 2-3 prosenttia. Varsinaisesti liikevaihto ja volyymit kertyvät teollisesta romusta, yrittäjä Ville Hatanmaa toteaa.

Byrokratiaa ja...

Nykyaikaisella romumetalliyrityksellä asioiden pitää olla ammattimaisessa järjestyksessä luvista kustannuslaskentaan.

– Tämä on modernia kierrätystoimintaa siinä missä muukin kierrätys. Kaluston pitää olla ajan tasalla ja toiminnan kustannustehokasta, samoin ympäristöluvat on oltava. Sanoisin, että olemme aika vahvasti valvottuja, Ville Hatanmaa luettelee.

Lajiteltu rautaromu jatkaa VTH Recyclingin tontilta matkaansa uusiokäyttöön esimerkiksi terästehtaille Raaheen ja Tornioon.

Kierrätysmetalli on tehtaille haluttua raaka-ainetta, sillä malmista saakka alkavaan teräksenjalostukseen verrattuna energiaa voi säästyä uusioteräksen valmistuksessa jopa 80-90 prosenttia.

Lajittelun onnistuminen on kuitenkin romumetalliyritykselle avaintekijä, sillä esimerkiksi terästehtaille kelpaavassa tavarassa saa olla vain prosentin osia muita metalleja.

...romuvarkaita

Onnistunut lajittelu ei vielä takaa yritykselle tuottoa tehdystä työstä, sillä oma riesansa on tullut romuvarkaista, joita eivät aidat eivätkä valvontakamerat pidättele.

Hämärämiehet havittelevat esimerkiksi niin sanottuja värimetalleja, kuten messinkiä ja kuparia, joiden kilohinta voi olla jopa parikymmentäkertainen romurautaan nähden.

Metallivarkaiden sitkeydestä kertoo esimerkiksi eräänä aamuna VTH Recyclingin lajittelupihalla vastaan tullut näky: illalla konevoimin erään säilytyslaatikon päälle nostettu punnus lojui aamulla maassa.

Yölliset kävijät olivat kangenneet jopa tonnin painoisen punnuksen lihasvoimin syrjään päästäkseen käsiksi värimetalleihin.

– Kalliimmat tuotteet ovat onneksi vähemmän tilaa vieviä. Tätä nykyä niitä täytyy säilyttää lukkojen takana muualla kuin tässä tontilla, Ville Hatanmaa päivittelee.