Sorkkaraudat heiluvat, kun kyläkoulu muuttuu kodiksi

Kyläkoulujen myynti on ollut kiivasta 2000-luvulla. Taitelijat ja käsityöläiset ostavat mielellään kyläkouluja, joihin kodin lisäksi mahtuvat työtilat. Orimattilassa Mallusjoen vanha koulu saa uuden elämän keraamikkopariskunnan käsissä.

kyläkoulut
Ikkuna on avoinna Mallusjoen kyläkoulussa.
Johanna Talasterä / Yle

Kunnat ovat viime vuosina myyneet kilvan vanhoja kouluja pois. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan Suomessa on 2000-luvulla lakkautettu reilut tuhat kyläkoulua.

Metsänkylän Navetan yrittäjä Pia Kuurma otaksuu, että kyse on säästöistä.

– Jonkin verran myös kuntaliitosten yhteydessä lakkautetaan kouluja. Rakennukset pistetään myyntiin, koska vanhoista kiinteistöistä on kunnille ainoastaan kuluja, toteaa Pia Kuurma.

Hämeenlinnalainen Metsänkylän Navetta erikoistui Suomessa ensimmäisten joukossa jo vuosia sitten vanhojen rakennusmateriaalien myyntiin.

Navetta.comissa on useita ilmoituksia myytävistä vanhoista kouluista. Pia Kuurman mukaan useimmat menevät kaupaksi kohtuullisessa ajassa, jos hintapyyntö on kohdallaan.

Joskus kyläkoulun saattaa saada edullisesti, mutta toisinaan kunnat pyytävät liiankin kovaa hintaa.

– Kunnissa ei aina ymmärretä sitä, kuinka suuri työ vanhan koulun kunnostamisessa on. Hienohan siitä tulee, mutta tavattomasti aikaa ja rahaa se nielee, kertoo Pia Kuurma.

Koulun uusi elämä kiinnostaa kyläläisiä

Kahvinkeitin pörpöttää, ja talossa tuoksuu pulla. Kyläkoululla on avoimet ovet, ja paikkakuntalaisia karauttaa autokunnittain pihaan katsomaan, mitä uudet tulokkaat ovat saaneet aikaan.

Kunnissa ei aina ymmärretä sitä, kuinka suuri työ vanhan koulun kunnostamisessa on.

Pia Kuurna

– Sorkkarauta on heilunut koko kesän, kun taloa on ahkerasti remontoitu, kertoo Jari Vesterinen Orimattilassa Mallusjoen vanhan kyläkoulun keittiössä.

Lasi- ja keramiikkamuotoilija Aba Luostarinen ja keraamikko, muotoilun opettaja Jari Vesterinen ostivat kiinteistön talvella. Muuttokuorma hurautettiin pihaan kesäkuun alussa, ja siitä lähtien pariskunta on remontoinut vanhaa hirsitaloa.

Vuonna 1902 rakennetussa koulussa on 400 m2, josta kuutisenkymmentä on nyt työn alla. Lattialaudat ja eristeet on revitty ylös, tukipalkkeja korjataan.

– Kohta pidetään ystäville taas talkoot ja laitetaan uudet eristeet paikalleen, toteaa Jari Vesterinen.

Lasistudion työtilat on saatu kuntoon, seinän vierellä seisoo suuri keramiikkauuni ja kaksi savensekoitinta. Myös myymälä-galleria on avattu, veistosnäyttely on levittäytynyt puutarhaan.

Syksyn tullen on tarkoitus aloittaa kaikille suunnatut lasi- ja keramiikkakurssit.

– Ilmoittautuneita on jo tullut, naurahtaa Jari Vesterinen.

Jari Vesterinen nojaa veistokseensa.
Johanna Talasterä / Yle

Idyllinen haave omasta kyläkoulusta

Kyläkoulujen näyttöihin tulee usein suuri joukko ihmisiä, jotka etsivät unelmien vanhaa taloa maaseudulta. Kaikki ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, kuinka suuri urakka on edessä, kun kiinteistöihin on vuosikymmenten aikana tehty rajuja muutostöitä.

– Seiniin on lyöty muovieristettä ja lattiaan laminaattia, edessä on valtava purkutyö ennen kuin pääsee entistämään vanhaa. Joskus kaikki ikkunatkin on vaihdettava, sanoo Kuurma.

Koulurakennukset ovat useimmiten suuria, neliöitä on useita satoja. Uudisrakentamisessakin suuntaus on se, että asunnot ja talot ovat pienempiä. Ihmiset peräänkuuluttavat energiatehokasta asumista. Vanha kyläkoulu vastaa yleensä huonosti tähän haasteeseen.

– Lämmittäminen on työlästä tai kallista neljänsadan neliön talossa, jossa on useita suuria luokkahuoneita. Monesti tulisijatkin on purettu pois, toteaa Kuurma.

Suurelle vanhalle kyläkoululle olisi hyvä keksiä muutakin käyttöä kuin pelkkä asuminen. Parhaiten ne toimivat silloin, kun talon ostaja asumisen lisäksi voi harjoittaa saman katon alla yritystoimintaa.

Yksityiset ihmiset ostavat kouluja esimerkiksi galleriaksi tai ravintolaksi. Usein koulukaupoille lähtee koulukäsityöläis- tai taiteilijapariskunta, joka ostaa vanhan talon kodiksi ja työtiloiksi.

– Silloin se on järkevää: on työtila lähellä kotia ja lapsia. Luovassa työssä ei aina haittaa sekään, että kodin ja työn raja hämärtyy. Jos inspiraatio iskee illalla, voi siihen heti käydä käsiksi, naurahtaa Pia Kuurma.

Mallusjoen kyläkoulu.
Johanna Talasterä / Yle

Kyläkoulu on kylän elävä keskus

Koulut sijaitsevat kylissä keskeisellä paikalla ja usein vilkasliikenteisten teiden varsilla. Tämä ei miellytä kaikkia, jotka etsivät vanhaa taloa kodikseen.

– Ei ihan vastaa idyllistä käsitystä maaseutuasumisesta, jos rekat huristavat oven pielestä. Vanhojen koulujen kaltaisia taloja etsitään kovasti, mutta mieluiten sijainnin pitäisi olla syrjäisempi.

Pia Kuurman mielestä kuntien pitäisi valita ostajat niin, että vanha koulu voisi pysyä kylän elävänä keskuksena.

– Kannattaisi jopa myydä koulu hiukan edullisemmin, jos siihen saataisiin ympärivuotiset asukkaat, jotka avaisivat kiinteistössä vaikkapa kahvilan, ravintolan tai putiikin.

Asemabuumi meni jo

Kyläkoulujen lisäksi kunnat myyvät nyt vanhoja pappiloita ja satunnaisesti kunnanvirastoja. VR on jo myynyt vanhat rautatieasemat pois, niitä tulee myyntiin enää yksittäisiä.

Senaattikiinteistöt Oy:stä kerrotaan, että vanhojen asemien huippubuumi ohitettiin muutamia vuosia sitten. Myös asemia ostettiin pääasiassa yritystoimintaa varten. Moni vanha rautatieasema sai uuden elämän kahvilana, putiikkina tai puusepän verstaana.

Luovassa työssä ei aina haittaa sekään, että kodin ja työn raja hämärtyy.

Pia Kuurna

Talovanhusten ympärillä käy kiihkeä pöhinä. Niitä korjataan ja entisöidään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Pelastetaan vanhat talot -ryhmässä Facebookissa on yli 12 000 jäsentä ja keskustelu rönsyilee vilkkaana.

Pia Kuurma perusti ryhmän huvin vuoksi, ja sen valtava suosio yllätti hänet itsensäkin.

– Vielä joku päivä, kun joku ainutkertainen vanha kiinteistö on purku-uhan alla, tämä aktiivinen ryhmä kokoaa voimansa ja pelastaa talon!