Glyfosaatin käyttökielto voisi tuoda markkinoille vaarallisempia torjunta-aineita

Rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin käyttö on katkolla vuodenvaihteessa. Glyfosaatin on arvioitu aiheuttavan syöpää ja keskenmenoja. Silti tutkijakaan ei olisi äkkiseltään kieltämässä aineen käyttöä. Vaarana on, että glyfosaatin tilalle otettaisiin käyttöön vielä vaarallisempia aineita.

luonto
Glyfosaatti
Timo Leponiemi / Yle

Glyfosaattia käytetään erityisesti suorakylvössä ja kevytmuokkauksessa estämään rikkakasvien kasvua. Nykyisen luvan puitteissa glyfosaattia saa käyttää EU:n alueella vain tämän vuoden loppuun saakka. Euroopan elintarvikeviraston EFSA:n arvioitavana on aineen jatkomyyntilupa, sillä glyfosaatin on arvioitu aiheuttavan syöpää ja keskenmenoja.

Janakkalalainen viljelijä Samuel Jussila käyttää glyfosaattia rikkakasvien torjuntaan sekä omilla pelloilla, että urakoi muille viljelijöille. Vuosittain hän levittää glyfosaattia noin tuhannelle peltohehtaarille.

– Ilman glyfosaattia ainakin kestorikkakasvit pääsisivät valtaamaan alaa. Se tietäisi satotasojen laskua ja myös laatu menisi. Ja jos tilanne äityisi oikein tilanne, niin sadon kokomenetykset olisivat mahdollisia tulevaisuudessa, pohtii Jussila.

– Glyfosaatin merkitys korostuu, mitä kevyemmäksi muokkaus menee. Silti on muistettava, että myös perinteisessä kyntömenetelmässä torjunta-ainetta joudutaan käyttämään aika ajoin.

Samuel Jussila
Timo Leponiemi / Yle

Fosforipitoisilla mailla suurempi riski

Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla glyfosaatin kulkeutumista pelloilta vesistöihin on tutkittu jo viiden vuoden ajan. Glyfosaatin liukoisuus näyttää olevan riippuvaista peltomaan fosforipitoisuudesta, sillä fosfori ja glyfosaatti kilpailevat keskenään sitoutumispaikoista.

– Jos maassa on paljon fosforia, glyfosaatti saattaa jäädä liukoiseksi ja päinvastoin. Jos fosforia on vähän, glyfosaatti sitoutuu paremmin ja jää maaperään, toteaa vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä.

– Varsinkin suorakylvössä glyfosaattia saattaa kulkeutua paljonkin, kun glyfosaatti jää maan pintaan.

Olisiko korvaava aine turvallisempi?

Glyfosaatin on arveltu vaikuttavan ihmisillä muun muassa lisääntymiseen ja hormonaaliseen toimintaan, mahdollisesti myös keliakian lisääntymiseen. Suoralta kädeltä tutkijakaan ei silti ole valmis kieltämään glyfosaatin käyttöä.

– Pelkona on, että sen tilalle otetaan joku vaarallisempi torjunta-aine. Glyfosaatista ajatellaan vielä, että siitä ei olisi kovin suuria haittavaikutuksia ihmisille ja eläimille, sanoo vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä.

– Glyfosaatti estää kasveissa proteiinisynteesin, jolloin kasvi ei pysty tuottamaan kasvuun tarvittavia proteiineja. Ihmisillä ja eläimillä ei ole sitä entsyymiä, jonka toimintaa glyfosaatilla pyritään kasveissa estämään. Glyfosaattia sisältävissä torjunta-aineissa käytetään kuitenkin usein kiinnitteitä, jotka voivat tehdä glyfosaatista myrkyllisempiä ja siten lisätä aineesta aiheutuvia ongelmia, toteaa Uusi-Kämppä.

Glyfosaatti
Timo Leponiemi / Yle

Kotipuutarhassa kitkeminen turvallisempi vaihtoehto

Maanviljelijä Samuel Jussila myöntää, että kaikilla torjunta-aineilla on haittavaikutuksia, mutta pohtii samalla, löytyykö glyfosaatille korvaavia aineita.

– Tietyillä kasveilla rikkakasveja pystytään torjumaan muillakin aineilla, mutta ne aineet ovat huomattavasti kalliimpia. Nykyisillä aineilla ainakin suorakylvö tulisi hyvin vaikeaksi.

Kotipuutarhoissa vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä suosittaa glyfosaatin käytön sijaan perinteistä rikkaruohojen kitkemistä.

– Siellä olisin kyllä varovainen ja miettisin, jos voisinkin saada kitkemällä ja muokkaamalla rikkaruohot kuriin ja jättäisin sen glyfosaatin käyttämättä.