Kahdesta pahasta pienempi? Vuoden 2022 olympiaisäntä valitaan perjantaina

Kisassa vuoden 2022 talviolympialaisten isäntäkaupungista joudutaan nyt valitsemaan kahdesta pahasta pienempi. Isännyydestä kisaavat enää Kiinan Peking ja Kazakstanin entinen pääkaupunki Almaty. Human Rights Watchin asiantuntija kuvaili kisaa vastikään "kamppailuksi ihmisoikeusrikkomusten jättiläisten välillä". Malesiassa kokoontuva Kansainvälinen olympiakomitea äänestää isäntäkaupungista perjantaina.

Ulkomaat
Poliisi pidättää mielenosoittajan aivan Pekingin olympialaisten soihdunkantajan edessä Lontoossa huhtikuussa 2008.
Poliisi pidätti mielenosoittajan aivan Pekingin olympialaisten soihdunkantajan edessä Lontoossa huhtikuussa 2008. Kiinan ihmisoikeustilannetta protestoineet mielenosoittajat häiritsivät soihtuviestiä useissa kaupungeissa. Pariisissa soihtu jouduttiin sammuttamaan useasti Kiinan-vastaisten mielenosoitusten yllyttyä.Ian Walton / EPA

Kansainvälinen olympiakomitea äänestää perjantaina vuoden 2022 talviolympialaisten isäntäkaupungista kokouksessaan Malesian Kuala Lumpurissa. Useat ehdokkaat ovat yksi kerrallaan jättäytyneet pois kisasta ja nyt isännyys on enää kahden kauppa: kisat pidetään joko Kiinan Pekingissä tai Kazakstanin entisessä pääkaupungissa Almatyssa.

Jos Almaty voittaa isännyyden, kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun olympialaiset järjestetään Keski-Aasiassa – ja samoin ensimmäisestä kerrasta, kun ne järjestetään muslimienemmistöisessä maassa. Vuoden 2008 kisaisännän Pekingin voitto puolestaan tarkoittaisi sitä, että se olisi ensimmäinen kaupunki, joka on isännöinyt sekä kesä- että talviolympialaisia.

Peking oli kuukausien ajan vahvin voittajaehdokas, mutta ensimmäisenä kisaan ilmoittautunut ja jo vuoden 2014 kisoja hakenut Almaty on tehnyt kisasta ennakkoon arvattua tiukemman.

Kazakstan toivoo, että olympialaiset muuttaisivat maailmalla maasta olevaa mielikuvaa. Monia paikallisia vaivaa edelleen brittikoomikko Sacha Baron Cohenin vuoden 2006 Borat-hittielokuvan maasta luoma mielikuva.

Molempia ehdokasmaita on kritisoitu voimakkaastikin, sekä urheilullisista että myös esimerkiksi ihmisoikeuksien näkökulmasta. Kritiikki on kuitenkin ollut tämän valintaprosessin aikana vaimeampaa, sillä vaihtoehtoja isäntäkaupungille ei juuri ole.

voittotuuletus
Jos Peking valittaisiin kisaisännäksi se olisi ensimmäinen kaupunki, joka on isännöinyt sekä kesä- että talviolympialaisia. Osa suorituspaikoista olisi kuitenkin jopa noin 200 kilometrin päässä Pekingin keskustasta.

Pekingin ilmansaasteet edelleen ongelma

Kiina näki paljon vaivaa jo viime kisojen aikaan parantaakseen 21 miljoonan asukkaan Pekingin ilmanlaatua kisojen ajaksi ja nytkin sen hakukomitean jäsenet lupaavat "sinistä taivasta ja valkoisia pilviä". Hakukomitean mukaan ilmanlaatua aiotaan parantaa esimerkiksi vähentämällä hiilen käyttöä polttoaineena 75 prosentilla.

Pekingin alue on edelleen yksi Kiinan saastuneimpia ja vielä viime syksynä ilmansaasteiden määrässä tehtiin uusia ennätyksiä.

Jonkinlaista parannusta on kuitenkin ilmeisesti luvassa, sillä Kiinan koko maan hiilen kulutus saattoi kääntyä viime vuonna laskuun ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Tänä keväänä myös Pekingissä haitallisten pienhiukkasten määrä on pudonnut viidenneksellä.

"Korruptio on yhteinen vihollinen"

Uiguurivähemmistöön kuuluvat ihmiset yrittivät auttaa mielenosoituksen aikana loukkaantunutta naista.
Uiguurivähemmistöön kuuluvat ihmiset yrittivät auttaa mielenosoituksen aikana loukkaantunutta naista Urumqissa Luoteis-Kiinassa heinäkuussa 2009, jolloin väkivaltaisiksi muuttuneissa mielenosoituksissa kuoli toista sataa ihmistä. Levottomuudet alkoivat ilmeisesti uiguurityöläisiä vastaan tehdystä hyökkäyksestä.Diego Azubel / EPA

Kiinaa kritisoidaan nytkin samoista asioista kuin vuoden 2008 kisojen aikaan. Monien kriitikkojen mukaan kisojen antaminen Kiinalle vain palkitsisi sitä sen asettamista rajoituksista poliittiselle toiminnalle ja sananvapaudelle. Moitteet ovat saaneet lisäpontta maan viranomaisten viime aikoina pidättämien kymmenien ihmisoikeusasianajajien vuoksi.

Myös maan vähemmistöjen kohtelu aiheuttaa edelleen paljon kritiikkiä. Tiibetiläiset, mongolialaiset ja uiguurit ovat valittaneet tiukoista rajoituksista poliittista ja uskonnollista toimintaa kohtaan sekä matkustusrajoituksista.

Internetin käyttö on Kiinassa edelleen tiukasti valvottua. Useille sivustoille, esimerkiksi monille sosiaalisen median sivuille, pääsy on kokonaan estetty. Järjestäjät ovat luvanneet, että rajoituksia helpotetaan kisojen ajaksi.

Yksi Kiinan ongelmista on myös korruptio. Jokin aika sitten korkea kiinalainen urheiluviranomainen ja maan olympiakomitean varapuheenjohtaja Xiao Tian pidätettiin epäiltynä korruptiosta.

Hakukomitean tiedottaja sanoi, että "korruptio on yhteinen vihollinen ja etteivät Kiinan kansalaiset tai hallitus tule sietämään korruptiota missään muodossa".

"Kazakstanin ensimmäisen presidentin" virkakausia ei ole rajoitettu

Toista kisaisännyydestä kilpailevaa maata Kazakstania on kritisoitu paljon samoista asioista kuin Kiinaakin. Ilmansaasteet eivät Almatyssa ole yhtä suuri ongelma kuin Pekingissä, vaikka sen liikenneruuhkat ovatkin kroonisella tasolla, mutta ihmisoikeuksissa riittää parannettavaa.

lumilautailijoita
Almatyn hakukampanjan tunnuslause on "Keeping it real". Hakukomitea on painottanut Almatyn talvisia olosuhteita ja aitoa lunta.

Kazakstan itsenäistyi joulukuussa 1991 Neuvostoliiton hajottua ja maata on siitä lähtien hallinnut presidenttinä Nursultan Nazarbajev.

Vuoden 2007 perustuslain muutoksella presidentin virkakautta lyhennettiin seitsemästä viiteen vuoteen ja virkakausien määrää kahteen perättäiseen. Mutta "Kazakstanin ensimmäiseksi presidentiksi" nimetyn Nazarbajevin virkakausia ei ole rajoitettu. Viime huhtikuussa 75-vuotias Nazarbajev valittiin uudelle kaudelle lähes 98 prosentin ääniosuudella.

Useat opposition edustajat ja poliittiset aktivistit ovat lähteneet maasta kertoen heitä kohtaan suunnatuista uhkauksista. Lukuisia on myös vangittu. Almatyssa asuva ihmisoikeusaktivisti Bakhytzhan Toregozhina arvioi, että maassa on noin 2 000 mielipidevankia.

Human Rights Watchin mukaan Kazakstanissa rajoitetaan huomattavasti kokoontumis-, sanan- ja uskonnonvapautta ja sen mukaan monia pidätettyjä myös kidutetaan.

Toregozhinan mukaan maassa vallitsee myös "kauhea homofobia", minkä on osaltaan pelätty johtavan samanlaisiin kiistoihin kuin vuonna 2014 Sotšin olympialaisten aikaan. Myös HRW on kritisoinut tuoreessa raportissaan maata seksuaalivähemmistöjen kohtelusta: HRW:n mukaan maassa on laajaa homofobiaa ja vihamielistä kohtelua homoja kohtaan, eivätkä viranomaiset halua tai pysty suojelemaan heitä.

Kazakstan on viidenkymmenen korruptoituneimman maan listalla Transparency Internationalin mukaan ja useat paikalliset epäilevät, että kisabudjetista suuri osa menee suoraan jonkun taskuun. Presidentti Nazarbajev on vannonut viranomaisten taistelevan korruptiota vastaan ja ettei kukaan ole koskematon, jos epäilyjä syntyy.

Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin vaalimainos maan nykyisen pääkaupungin Astanan liepeillä.
Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin vaalimainos maan nykyisen pääkaupungin Astanan liepeillä huhtikuussa 2011.Juri Kochetkov / EPA

Vuoden 2017 kesäkuussa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa järjestetään uusiutuvaan energiaan keskittyvät EXPO-2017-messut. Kesäkuussa kolme messujen järjestelykomiteaan kuuluvaa henkilöä pidätettiin laajamittaisesta kavalluksesta epäiltyinä.

Keinolunta vai oikeaa?

Molemmilla kaupungeilla on useita suorituspaikkoja jo valmiina, eikä niiden rakentamiseen kuluisi välttämättä yhtä paljon rahaa kuin esimerkiksi vuonna 2014 Sotšissa, jonka budjetti nousi 45 miljardiin euroon.

Almaty sijaitsee korkeiden vuorten juurella ja sen kisapaikat olisivat kaikki muutaman kymmenen kilometrin säteellä toisistaan. Alueella sataa talvisin säännöllisesti runsaasti lunta ja ilma on muutenkin talvinen.

Pekingissä ei sen sijaan talvellakaan juuri lunta näy ja esimerkiksi alppilajit on tarkoitus järjestää jopa lähes 200 kilometrin päässä kaupungista. Myös suuri osa lumesta pitäisi luoda keinotekoisesti, mutta järjestäjien mukaan se ei ole ongelma. Heidän mukaansa se on usein myös turvallisempaa urheilijoillekin.

Almatyn kampanjan mainoslause on "Keeping it real" eli "Pidetään se aitona", mitä on pidetty piikkinä Pekingin keinolumisuunnitelmia kohtaan.

Pekingin varsinainen kisabudjetti on noin 1,3 miljardia euroa ja Almatyn lähes 1,6 miljardia euroa. Almatyn hakukomitean mukaan infrastruktuurihankkeisiin käytettäisiin yli 4 miljardia euroa, järjestettäisiinpä kisat kaupungissa tai ei.

Pekingin infrastruktuuribudjetiksi on mainittu noin 1,3 miljardia euroa – tosin summa ei sisällä kaupungin keskustan ja alppilajien suorituspaikkojen välille suunniteltua luotijunarataa, jonka pitäisi lyhentää matka-aikaa niiden välillä huomattavasti.

"Ihmisoikeusrikkomusten jättiläisten kamppailu"

Almatyn hakukomitean varapuheenjohtaja Andrei Kryukov, Almatyn pormestari Akhmetzhan Yessimov ja Kazakstanin paralympialaisneuvoston puheenjohtaja Kairat Boranbayev Kuala Lumpurissa.
Almatyn hakukomitean varapuheenjohtaja Andrei Kryukov (vas.), Almatyn pormestari Akhmetzhan Yessimov ja Kazakstanin paralympialaisneuvoston puheenjohtaja Kairat Boranbayev Kuala Lumpurissa 30. heinäkuuta.Fazry Ismail /EPA

Olympialaiset on yleensä pyritty pitämään erillään politiikasta, mutta ne ovat usein kuitenkin joutuneet osaksi maailmanpoliittista kiistelyä. Aiemmin monet maat ovat jättäneet osallistumasta olympialaisiin milloin vastalauseena apartheidille, milloin kommunismille tai kapitalismille.

Nyt kisaisännyydestä kamppailee kaksi laajoistakin ihmisoikeusrikkomuksista syytettyä maata.

– Tämä on ihmisoikeusrikkomusten jättiläisten kamppailu, HRW:n maailmanlaajuisten hankkeiden johtaja Minky Worden kuvaili kisaa isäntäkaupungin asemasta.

Hän vaati myös Kansainvälistä olympiakomiteaa varmistamaan, että kisaisännyys johtaa myös ihmisoikeustilanteen paranemiseen maassa.

Kumpi tahansa kisan olympialaisten isännyydestä voittaakin, keskustelu ihmisoikeuksista olympialaisten ympärillä tuskin lakkaa valinnan jälkeen.

Lähteet: AFP, AP, Reuters, Yle Uutiset