Hyppää sisältöön

Yt-kierre tuhoaa yhteishengen yrityksissä

Toistuvat yhteistoimintaneuvottelut vahingoittavat vakavasti työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rapauttavat koko yrityksen toimintakulttuurin. Professori Riitta Viitalan mukaan työntekijät ovat menettäneet luottamuksen työnantajiinsa. Luottamuksen sijaan työpaikoilla laskelmoidaan oman aseman turvaamiseksi.

Kuva: Jarrko Heikkinen / Yle

Luottamus työpaikan säilymiseen on mennyt jo vuosia sitten, kertoo professori Riitta Viitala. Hän on seurannut ja tutkinut yritysten henkilöstöjohtamista Vaasan yliopistossa.

– Jo pitkään, ainakin vuodesta 2008 lähtien luottamuspula on kasvanut työpaikoilla. Kukaan ei enää luota siihen, että selviää seuraavasta yt-kierroksesta, kuvailee professori Viiitala.

Jatkuva paine ja pelko nostaa pintaan itsesuojelun. Ihmiset ovat varpaillaan ja varmistelevat asemiaan yrityksen sisällä. Menossa on eräänlainen työpaikkojen nurkkaus.

– Ihmiset laskelmoivat, mikä on turvallisin osa tai tehtävä minulle yrityksessä. Omaa osaamista suojellaan eikä tietoja välitetä muille, jotta minun korvaaminen olisi mahdollisimman vaikeaa, sanoo Riitta Viitala.

Viitalan mukaan tämä johtaa ja on jo johtanut yrityskulttuurin, yhteishengen rapautumiseen. Me henki on mennyttä tai korisee henkitoreissaan.

– Ihmiset eivät enää ajattele ensimmäiseksi muiden parasta, yhteistä hyvää, vaan sitä, miten minä selviän, miten minä pärjään jatkossa, huokaa professori Riitta Viitala.

Ylimääräistä väkeä ei pidetä

Professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta puolestaan toteaa, että yritykset eivät pysty pitämään yhtään ylimääräistä työntekijää. Kilpailu on kireää ja se on tehnyt saneerauksista arkipäivää.

– Se on yritysten normaalia toimintaa. Väkeä otetaan ja väkeä irtisanotaan. Erityisen kovaa kilpailua kohtaavat kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Ne eivät pärjää kilpailussa jos tekemätöntä väkeä on palkkalistoilla, kuvaa tilannetta Timo Rothovius.

Hänen mukaansa säästöjä on haettava pienistä puroista. Tuotanto on oltava kunnossa ja oikeat henkilöt tekemässä oikeita tuotteita.

– Wärtsilässä esimerkiksi laivanmoottorit eivät mene kaupaksi odotetulla tavalla. Moottorintekijöitä ei tarvita ja heistä on päästävä, vaikka se ikävää onkin. Näin Wärtsilä pysyy markkinoilla ja pärjää siellä jatkossakin, selittää Rothovius kilpailun kovaa logiikkaa.

Avoimuus on valttia

Professori Riitta Viitalan mukaan yt-neuvottelujen negatiivinen kierre voidaan katkaista vain avoimella keskustelulla yrityksen sisällä.

– Johdon pitää välittömästi, kun uhkakuvia alkaa muodostua, kertoa henkilöstölle, mitä on tulossa. Niin paljon kuin ikinä pitää avata tilannetta ja kerrottava tosiasiat, kehottaa Riitta Viitala.

Hänen mukaan sysäyksenomaisista kertarysäyksistä yritykset vain vahingoittuvat. Kehitystyötä pitää tehdä koko ajan, jotta vältyttäisiin isoilta irtisanomisilta.

– Yritysten pitäisi olla valmiustilassa koko ajan. Koko ajan pitää selvittää yrityksen tilaa ja tarpeita, ihmisten osaamista ja elämäntilannetta, jotta päätökset, vaikka irtisanomiset, olisivat sitten punnittuja ja harkittuja ja niistä koituisi mahdollisimman vähän ikävyyksiä, sanoo professori Riitta Viitala.