Perunapelloilla piilee poikkeuksellinen ruttoriski

Perunaruton riski on poikkeuksellisen suuri Pohjois-Pohjanmaan pelloilla. Perunasadon turvaamiseksi tarvitaan nyt toistuvia suojeluruiskutuksia. Nekään eivät kuitenkaan takaa hyvää satoa.

Kuva: Kalle Niskala / Yle

Sateisen ja kolean kesän tautiongelmat alkavat näkyä perunapelloilla. Ruttoriski on poikkeuksellisen suuri  ja paikoin suojeluruiskutuksia on jo tehty normaalikesän verran.

Sateet vaikeuttavat myös ruiskutuksia, kertoo yli 40 vuotta alalla ollut kalajokinen perunayrittäjä Reijo Kuusisto.

– Kasvin on oltava kuiva, ja vielä ruiskutusten jälkeenkin pitäisi olla tunti poutaa, jotta ruttosuoja syntyy. Käytännössä nyt ruiskutetaan aina kun on poutaa, Kuusisto sanoo.

Kuusistoilla on Kalajoen Himangalla perunaa pellossa noin 140 hehtaarin alalla. Peltolohkoja ruiskutetaan paikoin nyt jo neljättä kertaa tälle kesälle.

– Heinä-elokuulle on monesti päästy kahdella ruiskutuskerralla, ja usein neljä kertaa on riittänyt koko kesäksi, Kuusisto kuvailee tilannetta.

Varastoon päässyt rutto voi kylvää tuhoa

Uudet ruiskutukset ovat edelleen tarpeen, sillä sateet ja maaperän märkyys yhdistettynä lämpenevään säähän lisävät rajusti ruton mahdollisuutta.

Vaikka suojeluruiskutukset onnistuisivat, Pro Agria Oulun arvion mukaan perunasato on jäämässä Pohjois-Pohjanmaalla normaalia pienemmäksi alkukesän koleuden ja sateiden takia.

Mukulaan levinnyt rutto pilaa perunan ja lisää varastotuhojen riskiä, jos ruttoinen peruna pääsee levittämään tautia talvivarastossa.

Perunayrittäjä Kuusiston mukaan hyvä kuivaus ja maltti perunannostossa on nyt tarpeen.

– Perunat on kuivattava hyvin, varaston tuuletuksen on toimittava ja perunan kuoren pitää syksyllä antaa kasvaa riittävän paksuksi, jotta ruttoitiöt eivät pääse perunaan ja siten varastoon.

– Perunasadon onnistuminen selviää vasta loka-marraskuussa, kun nähdään, miten perunat lähtevät säilymään varastossa. Sen uskaltaa sanoa kuitenkin jo nyt, että huippuvuosien sadoista jäädään kauas, Kuusisto arvioi.