Kaikkien aikojen suomalainen keihäsmies? "Maailman Matti" dominoi lajia 1930-luvulla

Olympiavoittaja ja kaksinkertainen Euroopan mestari Matti Järvinen oli keihäänheiton supertähti 1930-luvulla. Värikäs persoona hallitsi keihäskisoja vuosikausia ja on saavutuksiltaan yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisista keihäsmiehistä – ehkä jopa paras kaikista.

Kuva: Yle kuvanauha

Vanhassa valokuvassa seisoo jäntevä nuorukainen. Hän vaikuttaa pyöreine silmälaseineen enemmän ujolta konttoripäälliköltä kuin poikkeuksellisen värikkäältä huippu-urheilijalta. Mies on Matti Järvinen, yksi maailman kaikkien aikojen parhaista keihäsmiehistä.

Lempinimen "Maailman Matti" saanut Järvinen dominoi keihäänheittoa 1930-luvulla tavalla, johon on myöhemmin kyennyt vain Jan Zelezny, 1990-luvun ylivoimainen keihäskuningas. Järvisen saavutukset saavat haukkomaan henkeä. Hän paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti 10 kertaa ja yhdessä vaiheessa voitti yli 70 keihäskisaa putkeen.

Olympiakultaa ja olympiaromahdus

Suomalaisen keihäänheiton suurimpiin hetkiin kuuluu Los Angelesin olympialaiset 1932. Palkintopallilla seisoo kolme miestä siniristilippu rinnassaan, korkeimmalla niistä Matti Järvinen. Kolmoisvoiton varmistivat Järvisen lisäksi Matti Sippala ja Eino Penttilä.

Järvisen menestysputki jatkui vuonna 1934 Euroopan mestaruudella, mutta Berliinin olympialaisissa 1936 hän epäonnistui ja jäi viidenneksi. Kultaa otti isäntämaan Gerhard Stöck Yrjö Nikkasen tuodessa Suomeen hopeaa ja Kalervo Toivonen nappasi pronssia.

Tulos oli keihäshullussa Suomessa karmea pettymys ja huhumylly lähti liikkeelle. Hurjimmissa jutuissa väitettiin, että Järvinen oli lahjottu häviämään kisan. Supliikkimies Järvinen heitti itse lisää vettä kiukaalle, kuten hän kertoi Ylen haastattelussa vuonna 1972.

– En voinut muuta kuin lyödä leikiksi koko asian. Niinpä totesin eräässä tilaisuudessa, että "otetaan kierros vielä, kun on jätteitä jäljellä niistä Hitlerin miljoonista", Järvinen totesi.

Järvisen epäonnistumisen taustalla eivät tietenkään oikeasti olleet "Hitlerin miljoonat" vaan liian kovan harjoittelun vuoksi jumiutunut elimistö. Ura kuitenkin jatkui ja Järvinen otti toisen EM-kultansa 1938. Jos sota ei olisi jyrännyt Helsingin vuoden 1940 olympiakisoja, olisi Matti Järvinen silloinkin ollut yksi suosikeista.

Aikansa supertähti

Matti Järvisen legendaa värittää se, että hän oli ihmisenä sanavalmis eikä aina turhan vaatimatonkaan. Suomessa liikkui paljon tarinoita miehestä, joka ilmiselvästi nautti huomiosta ja viihtyi yöelämässä.

Yhden tarinan mukaan Los Angelesin olympiamatka oli jäädä väliin, kun Järvisen velkojat halusivat estää miehen poistumisen Suomesta. Apuun tuli Järvisen pitkäaikainen ystävä, Suomen urheiluliittoa tuolloin johtanut Urho Kekkonen. Kekkosen ja Järvisen kerrotaan viettäneen värikästä elämää monilla yhteisillä kisamatkoilla.

Sellaiset nimet kuin Härkönen, Korjus, Räty, Kinnunen, Parviainen, Pitkämäki ja Ruuskanen ovat tuoneet miesten keihäänheitossa Suomeen kultaa ja kunniaa arvokisoista. Kukaan heistä ei yltänyt sellaisiin saavutuksiin kuin Matti Järvinen 1930-luvulla.