E-urheilun dopingtestauksen aloittamista mietitään Suomessakin

Tällä hetkellä Suomessa ei ole määritelty, mitkä aineet e-urheilussa ovat kiellettyjä. Tapahtumat kuitenkin ovat päihteettömiä, sanoo suomalaisen e-urheiluliiton puheenjohtaja Erkka Jouste. Ulkomailla suuret palkintosummat ovat houkutelleet pelaajia piristeiden käyttöön.

internet
Suomen suurin tietokonefestivaali Assembly Summer 2015.
Suomen suurin tietokonefestivaali Assembly Summer 2015 alkoi Helsingissä torstaina.Jarmo Stenmark / Lehtikuva

Suomessakin pohditaan dopingtestauksen aloittamista elektronisessa urheilussa. Testauksen tarpeellisuudesta aiotaan käydä keskustelua Suomen elektronisen urheilun liiton, tapahtumajärjestäjien ja Suomen antidopingtoimikunnan kesken.

Kansainvälisiä turnauksia järjestävä saksalainen Electronic Sports League (ESL) ilmoitti hiljattain aloittavansa pelaajien testauksen elokuun turnauksessaan, ja kansainvälinen elektronisen urheilun liitto IeSF on testannut kilpailijoita jo vuodesta 2013 asti.

Sekä Suomen elektronisen urheilun liiton (SEUL) puheenjohtaja Erkka Jouste että myös kansainvälisiä peliturnauksia Suomessa isännöivän Assemblyn toinen pääjärjestäjä Pekka Aakko arvioivat, että on mahdollista, että Suomessakin dopingtestausta tullaan tekemään tulevaisuudessa.

Listoja ei käytännössä tarvitse noudattaa ja niitä ei valvota mitenkään.

Erkka Jouste

– Täällä on kansainvälisiä turnauksia, niin voi olla, että tänne tulee sitten ne testit tulevaisuudessa, sanoo Jouste.

Suomessa turnausten kokoluokka on kuitenkin sen verran pieni, että dopingtestaus tulisi Jousteen mukaan todennäköisesti koskemaan lähinnä Assembly-tapahtumassa järjestettäviä turnauksia ja mahdollisesti tulossa olevan SM-sarjan finaalia.

Aakko puolestaan toteaa, että asiasta tullaan käymään keskustelua jo seuraavan vuoden aikana, ennen ensi vuoden Assemblya.

– Tämä on meillekin uusi asia. Katsotaan, mitä maailmalla tehdään ja miten tehdään, ja katsotaan ne ratkaisut sitten tänne. Eli katsotaan liiton kanssa tässä nyt, sanotaan, ensi vuoden aikana, miten me tullaan tätä Suomessa toteuttamaan, hän toteaa.

Tämän vuoden Assembly käynnistyi tänään torstaina Helsingissä. Tapahtumassa kolme ammattilaistason turnausta, joiden palkintopotit vaihtelevat 10 000:n ja 25 000 dollarin välillä. Aakko arvelee, että testausta tullaan tulevaisuudessa tekemään lähinnä isommissa kansainvälisissä turnauksissa, joissa palkintopotit nousevat useampiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Katsotaan liiton kanssa, sanotaan, ensi vuoden aikana, miten me tullaan tätä Suomessa toteuttamaan.

Pekka Aakko

– Tietysti aina keskustelu tulee siitä, mitä se kustantaa ja kuka sen kustantaa ja kuka sen tekee. Pienemmissä turnauksissa ei välttämättä budjetti riitä testauksen järjestämiseen, ja tietysti pienemmissä turnauksissa ehkä se halukin tällaisia piristeitä käyttää on paljon pienempi, Aakko pohtii.

Kieltolista ja valvonta puuttuvat

Jos dopingtestaus aloitettaisiin, pitäisi kielletyt aineet määritellä lajikohtaisesti ja määritellä se, miten ja kenen toimesta testausta tehtäisiin.

– Kaikki nämä keskustelut pitää käydä antidopingtoimikunnan, tietysti Assemblyjen ja sitten liiton välillä, että miten me lähdetään tekemään, kuka kustantaa ja niin edespäin. Ne ovat kaikki vielä ihan auki, kun mitään keskusteluja ei ole vielä käyty, Jouste toteaa.

Tällä hetkellä dopingin käytön valvonta ja käyttöön puuttuminen on hankalaa, koska ei ole olemassa ohjeistusta, mitä turnauksissa saa tai ei saa käyttää. Päihteiden käyttöön voidaan puuttua ainoastaan, jos se on selkeästi havaittavissa.

– Jos selkeästi huomataan, niin pelaaja poistetaan turnauksesta. Se on ollut käytännön järjestely. Käytännössä kun ei olla Suomen antidopingtoimikunnan tai minkään muunkaan jäseniä oltu, niin niitä listoja ei käytännössä tarvitse noudattaa ja niitä ei valvota mitenkään, niin niihin on vähän huono vedota. Mutta tapahtumathan ovat päihteettömiä, eli tapahtuman vastuulla on katsoa, ettei tulla juopuneena tai huumeiden vaikutuksen alaisena paikalle, Jouste toteaa.

– Liitto tietenkin aina suosittelee, että ei käytetä mitään lääkeaineita tai muita turnauksessa pelattaessa. Se, mitä pelaajat tekee vapaa-ajallaan, on heidän oma asiansa, mutta suorituksen aikana ei kuulu lääkeaineet tai päihteet tähän lajiin, hän lisää.

Testejä vuodesta 2013

Suomalaispelaajia testataan jo nyt kansainvälisen liiton kisoissa.

– Maajoukkue käy kansainvälisen liiton kisoissa vuosittain, ja niissä on testattu jo vuodesta 2013 saakka, ja kansainvälinen liitto on kansainvälisen antidopingtoimikunnan jäsen. Varmaan tämän julkisuuskuvion jälkeen ollaan tarkemmin yhteydessä Suomen antidopingtoimikuntaan, ja keskustellaan siitä, mitä Suomessa on tarvetta tehdä tälle ja onko tarvetta tehdä, Erkka Jouste kertoo.

E-urheilun dopingtestaus nousi keskusteluun, kun Yhdysvalloissa entinen ammattilaispelaaja kertoi julkisuudessa (siirryt toiseen palveluun) käyttäneensä Adderall-nimistä piristävää lääkeainetta ammattilaisaikanaan, ja ESL reagoi tähän ilmoittamalla dopingtestauksen aloittamisesta.

Adderall-lääkeellä ja muilla sen kaltaisia amfetamiinijohdannaisilla on piristävä vaikutus. Lisäksi esimerkiksi rauhoittavat aineet voivat vaikuttaa suoritukseen jännitystä ja hermostuneisuutta lievittättämällä.

Suomessa päihteet ja lääkeaineet eivät Jousteen mukaan ole olleet ongelmana koko sinä aikana, kun ammattimaisia turnauksia on järjestetty.

– En usko, että mitään tämänkaltaisia väärinkäytöksiä on ollut, mitä Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on vähän eri kulttuuri, mitä tulee lääkeaineiden saatavuuteen. Euroopassa ja Suomessa lääkkeiden saatavuus on paljon säännöstellympää, Jouste toteaa.